ASA-rekisteri on syöpäsairauden vaaraa aiheuttaville aineille ja menetelmille ammatissaan altistuvien rekisteri. Ilmoitusten tekeminen ASA-rekisteriin kuuluu työnantajan lakisääteisiin velvollisuuksiin, mutta moni on kuitenkin kokenut tehtävän epäselväksi ja haasteelliseksi. Mitä tietoja tarkalleen tulisi ilmoittaa, milloin ja miksi? Tähän artikkeliin koostimme tärkeimmät asiat, jotka sinun tulee tietää ASA-rekisteristä.
Sisällysluettelo:
Mikä on ASA-rekisteri?
Miksi ASA-rekisteriä tarvitaan?
Mitä aineita ja menetelmiä ASA-ilmoitusvelvollisuus koskee?
Yhdenmukaistetut luokitukset
Milloin työntekijän altistumisesta pitää ilmoittaa?
ASA-rekisteri on syöpäsairauden vaaraa aiheuttaville aineille ja menetelmille ammatissaan altistuvien rekisteri ja sitä ylläpitää Työterveyslaitos (TTL). ASA-rekisteri ja siihen liittyvät työnantajan velvoitteet perustuvat lakiin (452/2020).
ASA-lain perusteella työnantajan täytyy pitää luetteloa työpaikalla esiintyvistä syöpää aiheuttavista ja perimää vaurioittavista altisteista ja niille altistuvista työntekijöistä. Luetteloiden pohjalta työnantaja ilmoittaa ASA-rekisteriin altistuneet työntekijät ja ne tekijät, joille joku työntekijä on altistunut. Ilmoitus tehdään takautuvasti kalenterivuosittain viimeistään seuraavan vuoden maaliskuun 31. päivä.
ASA-ilmoituksen tulee sisältää:
ASA-ilmoitukset tehdään joko TTL:n ylläpitämän verkkopalvelun kautta tai Excel/Word-muodossa salatulla sähköpostilla. Lisätietoa Työterveyslaitoksen sivuilta.
Myös työympäristön tupakansavulle altistuneet työntekijät ilmoitetaan ASA-rekisteriin, mutta eri lomakkeella.
Työperäiset syövät ovat edelleen kansainvälisesti merkittävä ammattitautien ryhmä. Euroopassa työperäisiä syöpätapauksia ilmenee noin 120 000 vuodessa ja ne johtavat noin 80 000 ennenaikaiseen kuolemaan, arvioi Euroopan työterveys- ja työturvallisuusvirasto.
ASA-rekisterin pitäminen perustuu Kansainvälisen työjärjestön (ILO) yleissopimukseen 139 (Työnteon yhteydessä syöpää synnyttävistä aineista ja tekijöistä aiheutuvien vaarojen torjunta ja valvonta), joka tuli Suomessa voimaan 1978. ASA-rekisteriä on ylläpidetty TTL:ssä vuodesta 1979 saakka.
Rekisterin tavoitteena on välillisesti vähentää työntekijöiden altistumista syöpävaarallisille tekijöille. Tietoja hyödynnetään altistuvien seurannassa, sairastumisten ehkäisemisessä, viestinnässä ja tutkimuksessa.
Työnantajan vastuulla on tunnistaa vaarat työpaikalla ja arvioida ja hallita niistä syntyviä riskejä. ASA-aineille altistumisen arviointi ja ASA-ilmoituksen tekeminen on osa työnantajan yleistä huolehtimisvelvoitetta.
Vuodelta 2020 ASA-rekisteriin ilmoitettiin noin 42 000 työntekijää. Yli puolet heistä rekisteröitiin ensimmäistä kertaa, sillä ilmoitusvelvollisuuden piiriin tuli monia uusia aineita ja työmenetelmiä lakiuudistuksen yhteydessä vuonna 2020. Eniten ilmoituksia tuli kvartsipölylle altistuneista (noin 15 500 henkilöä), ruostumattoman teräksen hitsaajista ja polttoleikkaajista (5600 työntekijää) ja nikkeliyhdisteille altistuneista (4700).
Lisätietoa altistumisista saa TTL:n Työelämätieto-sivulta.
Syöpäsairauden vaaraa aiheuttavat tekijät ja perimää vaurioittavat aineet on määritelty ASA-laissa. Ilmoitettavien tekijöiden määritelmä muuttui vuonna 2020. Aiemmin ilmoitusvelvollisuus perustui nimettyyn ASA-aineluetteloon, mutta nykyään kemikaalien kohdalla perusteena on CLP-asetuksen mukainen vaaraluokitus.
ASA-velvollisuuksien piiriin kuuluvat nyt aineet ja seokset, joiden vaaraluokitus on
Seoksen tapauksessa käyttöturvallisuustiedotteen kohdassa 2 ilmoitetaan vaaraluokitus koko tuotteelle. Mikäli tuote kuuluu luokituksensa perusteella ASA-lainsäädännön piiriin, tulee ilmoitusta varten tarkistaa minkä aineosan vuoksi tuote on luokiteltu syöpävaaralliseksi tai perimää vaurioittavaksi. Tämä tieto löytyy käyttöturvallisuustiedotteen kohdasta 3.2.
Lisäksi ASA-ilmoitusten piiriin kuuluvat seuraaville syöpävaaraa aiheuttaville työmenetelmille altistuneet työntekijät:
Huomaa, että työnantajan täytyy pitää luetteloa kaikista edellä mainituista syöpävaaraa aiheuttavista aineista ja menetelmistä, mutta ilmoitukset ASA-rekisteriin tehdään vain niistä, joille joku on altistunut.
EU:n niin kutsutun syöpädirektiivin viimeisimmässä päivityksessä vuonna 2022 ((EU) 2022/431) lisättiin direktiivin soveltamisalaan myös H360-luokitellut lisääntymiselle vaaralliset aineet. Kansallisen lainsäädännön valmistelu ja sen päättäminen, mihin tiedot altistuneista tallennetaan, on parhaillaan käynnissä. Työpaikkojen kannattaa jo nyt valmistautua huomioimaan myös H360-luokitellut kemikaalit syöpävaaran torjuntaa suunnitellessaan.
Aineen luokitus voi olla joko yhdenmukaistettu (EU-tasolla) tai itseluokiteltu. Työterveyslaitoksen ylläpitämästä luettelosta löytyvät aineet, joilla on yhdenmukaistettu luokitus ja joille altistuneet työntekijät pitää ilmoittaa ASA-rekisteriin.
Edellä mainittu aineluettelo ei kuitenkaan sisällä valmistajien tai maahantuojien luokittelemia eli niin kutsuttuja itseluokiteltuja aineita. Siten ei voida olettaa, että kaikki ASA-ilmoitusten piiriin kuuluvat aineet löytyisivät listalta. Työpaikalla tulisikin perehtyä kemikaalien käyttöturvallisuustiedotteisiin ja tarkistaa niistä tuotteiden vaaraluokitukset, sillä ASA-ilmoitus tehdään aina tuotteen vaaraluokituksen perusteella (KTT:n kohdat 2.1 ja 2.2).
Aineluettelossa jokaisen aineen yhteydessä on ASA-ainenumero, joka täytyy ilmoittaa ASA-rekisteri-ilmoituksessa. Jos syöpävaaraa aiheuttavalle aineosalle ei löydy ASA-numeroa aineluettelosta, liitetään ilmoitukseen tuotteen KTT.
ASA-rekisteriin täytyy ilmoittaa työsuhteessa olevat työntekijät, joilla on suomalainen henkilötunnus ja jotka ovat altistuneet syöpäsairauden vaaraa aiheuttaville tekijöille tai perimää vaurioittaville aineille.
ASA-rekisteriin ei ilmoiteta opiskelijoita, harjoittelijoita tai muita henkilöitä, jotka eivät ole työsopimussuhteessa työnantajaan.
Altistumisen selvittämisessä ensisijaisia keinoja ovat työhygieeniset mittaukset tai biomonitorointi. Lähtökohtaisesti altistuneiksi ilmoitetaan työntekijät, joiden altistuminen on suurempaa kuin väestön yleinen tausta-altistuminen. Ilmoituskriteerit voivat täyttyä, vaikka altistumistasot olisivat alle työhygieenisten raja-arvojen. TTL antaa tarkempia ohjeita tiettyjen altisteiden osalta.
Ilmoituskriteerit täyttyvät yleensä, jos kemikaalia käsitellään teollisessa mittakaavassa tai muuten merkittäviä määriä. Jos taas esimerkiksi heikosti haihtuvaa tai pölyämätöntä kemikaalia käsitellään hyvin pieniä määriä tarkasti kontrolloiduissa olosuhteissa, kuten vetokaapissa ja iho suojattuna, ilmoitusvelvollisuus ei yleensä täyty.
Henkilönsuojaimilla, kuten hengityksensuojaimilla, ei yleensä voida täysin estää altistumista. Altistuvat työntekijät on tavallisesti syytä ilmoittaa ASA-rekisteriin, vaikka suojaimia käytettäisiin.
Jos tietoa työntekijän altistumistasosta ei ole, arviointiperusteena voidaan käyttää muilla työpaikoilla vastaavissa oloissa tehtyjä mittauksia ja selvityksiä.
Jos mittaustietoa tai tietoa vastaavista työpaikoista ei ole, ASA-rekisteriin ilmoitetaan työntekijät, jotka ovat tehneet altistavaa työtä vähintään 20 pv vuodessa merkittävän osan (vähintään 2 h) työpäivästä, tai vastaavan ajan eli esimerkiksi 40 h/vuosi. Tämä koskee yksittäistä ainetta. Altistumisaikaa arvioitaessa eri altisteita ei lasketa yhteen.
Ilmoitukset tehdään työosastoittain. Työnantaja voi itse määritellä, mikä katsotaan työosastoksi, mutta osaston tulee ensisijaisesti käsittää samankaltaisesti altistuneet työntekijät. Jos jossain työtehtävässä altistumisen perusteet täyttyvät, ilmoitetaan kaikki kyseistä työtä tekevät työntekijät ASA-rekisteriin.
Tavanomaisessa työssä altistuvien lisäksi ASA-rekisteriin täytyy ilmoittaa työntekijät, jotka ovat altistuneet epätavallisen paljon esimerkiksi toimintahäiriön tai onnettomuuden takia.
Ympäristön tupakansavulle altistunut työntekijä ilmoitetaan ASA-rekisteriin, kun hän on altistunut vähintään 40 pv ja vähintään 2 h/pv tai vastaavan ajan (esim. 80 h/v).
Chemical Manager, ohjelmistomme kemikaalien hallintaan, tukee työnantajia ASA-velvoitteiden täyttämisessä monella tavalla.
Rekisteristä saa helposti ajantasaisen luettelon syöpää aiheuttaviksi ja perimää vaurioittaviksi luokitelluista kemikaaleista.
Altistumiset-moduuli on seuranta- ja raportointityökalu, johon kootaan keskitetysti tiedot kaikista altistumisista. Moduulin avulla esimerkiksi kemikaaliturvallisuudesta vastaavat henkilöt voivat helposti seurata työntekijöiden altistumista työpaikalla.
Työntekijät voivat itse tallentaa altistumisensa joko mobiilisovelluksella tai selaimessa. Myös työnantaja voi luoda työntekijöiden puolesta esimerkiksi toistuvia altistumisia.
Reaaliajassa tapahtuva altistumisten rekisteröinti helpottaa tietojen keräämistä kerran vuodessa tehtävää ASA-raportointia varten. Altistumismoduulista saat tulostettua ASA-raportointia helpottavan Excel-taulukon kaikista edellisen vuoden altistumisista.