Kemikaalien etiketit, varoitusmerkinnät ja vaaralausekkeet lienevät tuttuja useimmille kemikaalinkäyttäjille. Mutta miten lyhenne GHS liittyy näihin ja mitä siitä olisi hyvä tietää? Tästä artikkelista saat olennaisimmat tiedot aiheesta.
Mikä on GHS?
Kemikaalit ovat läsnä jokapäiväisessä elämässämme niin kotona, työpaikoilla kuin julkisissa tiloissakin. Kaikki kohtaamamme aineet ja seokset eivät kuitenkaan ole vaarattomia, joten tarve viestiä kemikaalien vaaraominaisuuksista selkeällä ja ymmärrettävällä tavalla on ilmeinen.
Asia tiedostettiinkin jo useampi vuosikymmen sitten ja 1990-luvulle tultaessa lähdettiin YK:n aloitteesta kehittämään kansainvälistä kemikaalien luokitus- ja merkintäjärjestelmää. Työn tuloksena syntyi GHS eli Globally Harmonized System of Classification and Labelling of Chemicals, jonka ensimmäinen versio julkaistiin joulukuussa 2002. GHS-järjestelmää on sittemmin päivitetty kahden vuoden välein ja viimeisin yhdeksäs versio on vuodelta 2021.
Yksinkertaistettuna GHS sisältää kriteerit aineiden ja seosten vaaraluokituksille sekä ohjeet vaarojen viestimisestä tuotteiden käyttäjille etikettien ja käyttöturvallisuustiedotteiden välityksellä. Kemikaalien luokituskriteerit on laadittu fysikaalisille kuten palo- ja räjähdysvaaroille sekä terveys- ja ympäristövaaroille.
Tiettyihin vaaraluokkiin puolestaan liittyy GHS-ohjeistuksen mukaisesti vastaava varoitusmerkki eli piktogrammi, joka viestii käyttäjälle tuotteen vaaraominaisuuksista. Seuraavassa kuvassa on esimerkki GHS-luokitusohjeesta pyroforisille eli itsestään syttyville nesteille.
Kuva 1. Esimerkki GHS-luokitusohjeesta pyroforisille eli itsestään syttyville nesteille. (GHS, Ninth revised edition, YK, 2021)
Vaaraluokitusten ja varoitusmerkintöjen ohella GHS-järjestelmässä on ohjeet kemikaalien etikettien ja käyttöturvallisuustiedotteiden laadintaan. Nämä GHS:n osiot sisältävät tietoa esimerkiksi siitä, minkälainen etiketti erityyppisiin kemikaalipakkauksiin tulisi laittaa ja kuinka tarvittavat tiedot tulisi siihen asetella. Käyttöturvallisuustiedotteiden osalta ohjeistetaan, millainen dokumentin rakenteen tulisi olla ja mitä tietoja KTT:n kuhunkin kappaleeseen sisällytetään.
Mihin GHS-järjestelmää tarvitaan?
GHS-järjestelmän avulla pyritään yhtenäistämään kemikaalien vaaraluokitukset, varoitusmerkinnät ja etiketit ympäri maailman. Näin voitaisiin varmistua siitä, etteivät samanlaisen tuotteen luokitus ja merkinnät poikkeaisi toisistaan eri valtioissa. Lisäksi yhdenmukaisten merkintöjen myötä kaikki kemikaalien käyttäjät saisivat aina tärkeät tiedot tuotteisiin liittyvistä vaaroista äidinkielestään tai lukutaidostaan riippumatta.
Luokitusten, merkintöjen ja etikettien ohella GHS:n tavoitteena on yhtenäistää kemikaalien käyttöturvallisuustiedotteiden sisältö. Näin kemikaaleja käyttävillä tahoilla olisi varmasti saatavilla tarpeelliset tiedot vaarojen arviointia ja riskinhallintatoimenpiteiden suunnittelua varten. Ihmisten ja ympäristön suojelu kemikaalialtistumisilta ja niiden mahdollisesti aiheuttamilta vaaroilta ja haitoilta on siis kaiken ytimessä.
Tähän mennessä GHS-järjestelmää on sovellettu laajalti Euroopassa (ks. seuraava luku GHS:n ja EU:n CLP-asetuksen yhtäläisyyksistä) sekä osin muissakin maanosissa. Kuitenkin esimerkiksi Yhdysvalloissa on yhä käytössä aivan omanlaisensa lainsäädäntö kuluttajakäyttöön myytävien kemikaalien luokituksia ja merkintöjä koskien. Yhtenäistämisen parissa riittää siis vielä tehtävää.
Miten GHS ja CLP liittyvät toisiinsa?
Suomessa sovelletaan Euroopan unionin yhteistä kemikaalilainsäädäntöä. Näin ollen EU:n CLP-asetus aineiden ja seosten luokituksesta, merkinnöistä ja pakkaamisesta ((EY) N:o 1272/2008) saattaakin olla suomalaisille kemikaalinkäyttäjille käsitteenä tutumpi kuin GHS.
Kuitenkin näissä kahdessa on pohjimmiltaan kyse samasta asiasta, sillä CLP-asetuksessa annetut kemikaalien vaaraluokituskriteerit perustuvat suoraan GHS-järjestelmään.
Myös CLP-asetuksen kemikaalien etikettejä koskevat määräykset ovat pääpiirteittäin samat kuin GHS:n sisältämät. Seuraavassa kuvassa näkyvät yhdeksän piktogrammia ovat niin ikään alun perin GHS-järjestelmästä ja ne on otettu sellaisenaan käyttöön CLP-asetuksen mukaisina varoitusmerkkeinä.
GHS-piktogrammit, jotka on sisällytetty myös EU:n CLP-asetukseen. (ECHA)
GHS-järjestelmän käyttöturvallisuustiedotteiden sisältöä käsittelevä osa-alue on sekin sisällytetty EU:n kemikaalilainsäädäntöön. Käyttöturvallisuustiedotteen rakenteesta ja sisällöstä ei kuitenkaan EU-maissa säädetä CLP-asetuksessa, vaan tämä osa-alue kuuluu REACH-asetuksen eli kemikaalien rekisteröinnistä, arvioinnista, lupamenettelyistä ja rajoituksista annetun asetuksen ((EY) N:o 1907/2006) piiriin.
Suurilta osin GHS-järjestelmän ja CLP-asetuksen sisällöt siis vastaavat toisiaan, mutta niiden väliltä löytyy kuitenkin myös joitakin eroavaisuuksia. Esimerkiksi GHS:n vaaraluokituksissa on useita lievempiä vaaroja ilmaisevia kategorioita, joita ei ole sisällytetty CLP-asetukseen. CLP puolestaan sisältää EU:n aikaisemmasta kemikaalilainsäädännöstä periytyneitä elementtejä, joita ei ole GHS-järjestelmässä. Näitä ovat kemikaalin vaarallisuutta koskevia lisätietoja ilmaisevat EUH-lausekkeet sekä aineiden yhdenmukaistetut eli harmonisoidut luokitukset.
