Kasvihuonekaasut ovat monelle jo tuttuja käsitteitä. Harva voi kuitenkin sataprosenttisella varmuudella kertoa, kuinka hiilidioksidiekvivalentti niihin liittyy ja miksi. Tässä artikkelissa käymme läpi termit ja selitämme, miten ne liittyvät ESG-raportointiin.
Mitkä kaasut luokitellaan kasvihuonekaasuiksi?
Kasvihuonekaasuilla (eng. greenhouse gas, GHG) tarkoitetaan niitä kaasuja, jotka pitävät lämpöä ilmakehässä ja nostavat planeetan keskilämpötilaa, tuloksena ilmaston lämpeneminen. Viime vuosikymmeninä ihmisten toiminta, kuten fossiilisten polttoaineiden, jätteiden ja puiden polttaminen (sekä monet muut asiat), on johtanut kasvihuonekaasujen voimakkaaseen lisääntymiseen ilmakehässä. Tämä aiheuttaa ilmastonmuutosta ja maapallon lämpenemistä.
Seuraavat ”Kioton koriksi” kutsutut kasvihuonekaasut kuuluvat Kioton pöytäkirjan piiriin. Kioton pöytäkirja on kansainvälinen sopimus, joka hyväksyttiin vuonna 1997 auttamaan kasvihuonekaasupäästöjen hallinnassa ja vähentämisessä. Nykyään on olemassa erilaisia yrityksen hiilijalanjälkeen ja ESG-raportointiin liittyviä viitekehyksiä ja standardeja, joita yhä useamman organisaation on noudatettava.
| Kasvihuonekaasu | Global Warming Potential - GWP |
| 1. Hiilidioksidi (CO₂) | 1 |
| 2. Metaani (CH₄) | 29.8 |
| 3. Dityppioksidi (N₂O) - arkikielessä ilokaasu | 273 |
| 4. HFC-kaasut (eng. hydrofluorocarbons) | 5 - 14 600 |
| 5. PFC-yhdisteet | 78 - 12 400 |
| 6. Rikkiheksafluoridi (SF₆) | 25 200 |
| 7. Typpitrifluoridi (NF₃) | 17 400 |
Yllä olevassa taulukossa mainittu Global Warming Potential (GWP) viittaa kaasun lämmityspotentiaaliin — monellako asteella kaasu voi lämmittää ilmakehää noin sadan vuoden aikana.
Hiilidioksidin GWP-arvo on 1, sillä se toimii vertailukohtana muille kasvihuonekaasuille. Metaani (CH4) lämmittää ilmakehää 29,8 kertaa enemmän kuin hiilidioksidi sadan vuoden aikana. Tarkka ja luotettava päästöraportointi, esimerkiksi GHG-protokollan mukaisesti, edellyttää kaikkien kasvihuonekaasupäästöjen mittaamista ja on tärkeä askel kohti hiilineutraalisuutta.
Hiilidioksidin tärkeydestä
CO2 on yksi yleisimmistä ihmisen toiminnasta (kuten fossiilisten polttoaineiden, puiden ja jätteiden polttamisesta) ilmakehään vapautuvista kasvihuonekaasuista. Hiilidioksidipäästöt ovat merkittävä tekijä ilmaston lämpenemisessä mutta myös muut kasvihuonekaasupäästöt on muistettava ja raportoitava. Useimmiten raportoinnin ja vertailun helpottamiseksi kaasut muunnetaan hiilidioksidiekvivalenteiksi.
Mikä on hiilidioksidiekvivalentti (CO₂e)?
Kokonaispäästöjen määrittämiseksi kasvihuonekaasupäästöt pitää ensin laskea päästökertoimien avulla ja lopuksi muuntaa yhtenäiseen mittayksikköön. Se tehdään yllä olevan taulukon mukaisesti, lopputuloksena saadaan CO₂e, eli hiilidioksidiekvivalentti.
Esimerkiksi:
1 kg CH₄ = 29.8 kg CO₂e
2 kg N₂O = 546 kg CO₂e
Tämä standardoitu tapa muuntaa päästötietoja mahdollistaa vertailun ja selkeyttää raportointia.
“Hiili”-termin sudenkuoppia
Hiili on yksi maailman yleisimmistä alkuaineista ja yhdistettynä kahteen happimolekyyliin se muodostaa hiilidioksidin. Kestävässä kehityksessä ja vastuullisuudessa törmää kuitenkin helposti hieman harhaanjohtaviin käsitteisiin. Puhutaan hiilijalanjäljestä ja hiili- tai fossiilipäästöistä. Englanniksi kuulee paljon hiilialkuisia termejä kuten ”carbon” ja ”carbon accounting”. Nämä voivat tuntua epäselviltä ja useimmissa tapauksissa puhutaan kokonaispäästöistä ja hiilidioksidiekvivalenteistä.
Mitä seuraavaksi?
ESG-raportointi sekä päästöistä raportointi on monivaiheinen ja monen mielestä monimutkainen prosessi. Opittavaa on paljon ja jatkuvasti muuttuvan sääntelyn perässä on haasteellista pysyä.
Tutustu ohjelmistoomme kestävyysraportointiin, jonka avulla muun muassa CSRD-raportointia voidaan tehostaa ja nopeuttaa. Katso video klikkaamalla alta.
