Nykyään kestävän kehityksen raportointikehyksiä on monia erilaisia ja valtaosa organisaatioista on havahtunut niiden tärkeyteen. Kaikki raportointikehykset eivät ole olennaisia kaikille organisaatioille, mutta kaikista on kuitenkin hyvä olla ainakin tietoinen. Suomessa moni on jo kuullut pakollisesta CSRD-direktiivin mukaisesta kestävyysraportointivelvoitteesta. Harvempi tietää kuitenkaan CDP-raportoinnin olemassaolosta. Tästä artikkelista saat kaikki olennaiset tiedot ja faktat CDP:stä sekä sen antamista hyödyistä organisaatioille.
CDP eli Carbon Disclosure Project on kansainvälinen voittoa tavoittelematon järjestö, joka koordinoi ja ylläpitää CDP-raportointia. Järjestö perustettiin vuonna 2000, jolloin se keskittyi lähinnä yritysten ilmastovaikutusten raportointiin. Tätä nykyä CDP-raportointiin kuuluu ilmastoseikkojen raportoinnin lisäksi myös metsäkatoon ja vesistöihin liittyvien aiheiden raportointi.
Vuonna 2022 noin 18 700 organisaatiota julkisti ympäristöä koskevat tietonsa CDP:n kautta. Järjestön mukaan puolet maailman markkinapääomasta edustavat yritykset julkistavat nyt tietoja CDP:n kautta.
CDP-raportoinnissa yritysten raportit pisteytetään kirjaimilla aina parhaimmasta A-pisteytyksestä hylättyyn F-pisteeseen.
Nämä yritykset ovat johtavassa asemassa ja suunnannäyttäjiä ympäristötyössä ja raportoivat ilmasto-, metsä- ja vesiseikoista. Yritykset ovat laatineet ilmasto- ja ympäristöalan siirtymäsuunnitelmia, ottavat huomioon toimitusketjuihinsa liittyvät ympäristöriskit ja noudattavat muun muassa TCFD:tä, Science Based Targets Initiative -aloitetta, kestävän kehityksen tavoitteita ja muita ESG-raportointikehyksiä.
Vuonna 2023 alle 2 prosenttia yrityksistä sai A-pisteen CDP:n tuloksissa.
Nämä yritykset käsittelevät ympäristövaikutuksia liiketoiminnassaan, mutta eivät toteuta toimia, jotka tekisivät niistä johtavia toimijoita aloillaan.
C-tuloksen saaneet yritykset osoittavat olevansa tietoisia ilmastoon ja luontoon liittyvistä riskeistä, mutta niillä on vielä parantamisen varaa näiden riskien hallinnassa. Tämä on historiallisesti ollut yleisin pisteytys yrityksille.
Tämän pisteytyksen saaneet yritykset vastasivat jokaiseen kysymykseen, mutta eivät ole vielä saavuttaneet olennaisia ympäristötavoitteita.
F-pisteytyksen saaneet yritykset eivät ole toimittaneet riittävästi tietoja arviointia varten. Tyypillisesti nämä yritykset eivät vastanneet kaikkiin kysymyksiin.
CDP-raportointi voi antaa organisaatiolle useita hyötyjä ja kilpailuetuja. Alla muutama esimerkki.
CDP-pisteytysjärjestelmä tarjoaa yrityksille standardoidun tavan ilmoittaa ympäristövaikutuksistaan ja edistymisestään ympäristöasioissa. Tämä avoin lähestyminen vastuullisuustyöhön lisää myös luotettavuutta ja uskottavuutta sidosryhmien, kuten sijoittajien, asiakkaiden ja viranomaisten silmissä.
Pisteytysjärjestelmän avulla yritykset voivat vertailla ympäristösuorituskykyään muihin yrityksiin. Tämä auttaa vahvuuksien, heikkouksien ja kehityskohteiden tunnistamisessa. Yritykset voivat hyödyntää palautetta ympäristöstrategiansa ja -toimiensa ohjaamiseen.
Korkeat CDP-pistemäärät ovat merkki yrityksen laadukkaasta vastuullisuustyöstä. Ne voivat lisätä yrityksen mahdollisuuksia saada muun muassa vihreää rahoitusta, kestäviä sijoitusrahastoja sekä ympäristötietoisia asiakkaita ja liikekumppaneita.
Monilla alueilla ympäristötiedon julkistaminen CDP:n kaltaisten foorumien kautta on muuttumassa pakolliseksi. Korkeat pisteet osoittavat vaatimustenmukaisuutta ja valmiutta tuleviin säännöksiin (esimerkiksi CSRD-direktiiviin).
Vahvat CDP-pisteytykset osoittavat yrityksen sitoutumisen kestävään kehitykseen, mikä voi parantaa yrityksen mainetta ja brändiarvoa sidosryhmien keskuudessa.
CDP:n pisteytysjärjestelmä kannustaa yrityksiä toteuttamaan konkreettisia toimia ympäristövaikutustensa mittaamiseksi, hallitsemiseksi ja vähentämiseksi ilmastonmuutoksen, vesiturvallisuuden ja metsäkadon osalta.
Vuoden 2024 CDP-raportointi voidaan toteuttaa joko PK-yrityksille tarkoitettujen kyselylomakkeiden tai täyden kyselypatteriston kautta. CDP ohjeistaa organisaatioita käyttämään PK-yrityksille tarkoitettuja lomakkeita, mikäli organisaatiossa on vähemmän kuin 1000 työntekijää tai alle 50 miljoonan liikevaihto.
Tarkat tiedot raportoinnista ja datapisteistä löytyvät CDP:n sivuilta.
Vaikka CDP-raportointi onkin täysin valinnaista, CDP:n alustan kautta yritykset voivat pyytää tietoja muun muassa alihankkijoiltaan omaan CDP-raporttiinsa. Tämä tarkoittaa, että raportoiva yritys voi oma-aloitteisesti päättää raportoida ympäristötoimistaan CDP:n mukaisesti, mutta on myös mahdollista, että pyyntö tulee suoraan asiakasyrityksiltä.
Yritykset keräävät tarvittavat tiedot täyttääkseen CDP:n kyselylomakkeen ilmastonmuutoksesta, vedestä ja metsistä. Mikäli yrityksen käytössä on jo kestävän kehityksen raportointiohjelmisto, tarvittavat tiedot saattavat jo löytyä alustasta.
Yritykset toimittavat täytetyt kyselylomakkeet CDP:n portaalin kautta vuotuiseen määräaikaan mennessä, joka yleisesti on ollut heinäkuun lopussa.
Yritykset tarkastelevat CDP:n antamaa pisteytystä ja palautetta, jotka auttavat tunnistamaan mahdollisuuksia parantaa sekä lähetettyjä vastauksia että ympäristötyön tasoa organisaatiossa.
Yritykset hyödyntävät CDP:n tietoja, pisteitä ja vertailuanalyysejä ympäristöstrategiansa ohjaamiseen, sidosryhmäviestinnän parantamiseen ja edistymisen osoittamiseen.
CDP-raportointi eroaa monella tavalla CSRD:n mukaisesta kestävyysraportoinnista. CSRD on pakollinen velvoite monelle Euroopan Unionin yrityksille, CDP-raportointi on kuitenkin täysin vapaehtoista. CSRD käsittelee myös paljon muita kestävän kehityksen osa-alueita, CDP ainoastaan yrityksen hiilijalanjälkeen ja ilmastoon, metsäkatoon sekä vesistöihin liittyviä kysymyksiä.
Tästä huolimatta on olemassa monta syitä, miksi CSRD:n mukaisesti raportoiva yritys kannattaisi myös toimittaa raportti CDP:n alustalle. Esimerkiksi EcoOnlinen ohjelmisto kestävyysraportointiin mahdollistaa ”kerää kerran, raportoi monesti” -lähestymistavan, jossa alustalle ladatut tiedot voidaan muuntaa vastaamaan monen erilaisen raportointikehyksen, muun muassa CSRD:n ja CDP:n, vaatimuksiin.
Tällä tavalla ei tarvita kerätä samaa tietoa useaan otteeseen ja tietoja voi hyödyntää monessa raportissa.
Katso esittelyvideomme ratkaisustamme kestävyysraportointiin alta!