Vuoden 2024 alussa voimaan astuneen CSRD-direktiivin myötä päästöraportoinnista on vaihtunut vahvasta suosittelusta ehdottomaan ESG-raportointivaatimukseen monelle organisaatiolle. Päästöraportoinnin ytimessä on GHG-protokollan (Greenhouse Gas Protocol, GHG) Scope 1, 2 ja 3-päästöt. Tässä artikkelissa pääset oppimaan mitä ne ovat, mitä niillä tehdään ja miten ne eroavat toisistaan.
Scope 1 -päästöt
Organisaation omasta toiminnasta sekä omistamista resursseista syntyvät suorat päästöt luokitellaan Scope 1-päästöiksi. Scope 1 -päästölähteitä ovat esimerkiksi:
- organisaation omistamat ajoneuvot ja niihin liittyvät matkat ja toimitukset
- omaan energiatuotantoon liittyvät suorat päästöt (lämpökattilat ja uunit)
- teollisuusprosessit kuten kemikaalien, metallien ja sementin tuotannosta aiheutuvat päästöt
- hajapäästöt, vuodoista aiheutuvat päästöt
Scope 1-päästöjä katsotaan yleisesti olevan helpoiten hallittavissa ja siksi myös ensimmäinen askel yrityksen hiilijalanjäljen vähentämisessä.
Scope 1 -päästöjä pidetään yleensä helpoimmin hallittavina, joten niiden vähentäminen on hyvä lähtökohta yritykselle, joka haluaa pienentää hiilijalanjälkeään.
Scope 2 -päästöt
Organisaation muualta hankitut energiankulutukseen liittyvät päästöt luokitellaan scope 2 -päästöiksi. Scope 1 -päästöissä energiankulutus tapahtuu organisaation omistamissa resursseissa, scope 2 -päästöissä energia on hankittu muualta. Scope 1 -päästöt ovat suoria (organisaation omistuksessa olevia), scope 2 -päästöt epäsuoria.
Tyypillisiä scope 2 -päästöjä ovat ostettuun lämmitykseen, ilmastointiin, höyryyn ja viilennykseen liittyvät päästöt.
Vaikka organisaatio ei suoraan aiheuta kasvihuonekaasupäästöjä esimerkiksi lämmittämällä tai ilmastoimalla rakennuksiaan ja koneitaan, tästä toiminnasta syntyy kuitenkin päästöjä, jotka taas lasketaan sähköä myyvän laitoksen scope 1 -päästöissä. Tietyn yrityksen scope 2-päästö on aina jonkun muun yrityksen scope 1 -päästö.
Scope 2-päästöjä voi raportoida joko sijainti- tai markkinakohtaisesti. Sijaintikohtaisessa menettelyssä päästökertoimet, eli kertoimet, joita käytetään kasvihuonekaasupäästöjen muuntamiseksi hiilidioksidiekvivalenteiksi, perustuvat maakohtaisiin keskiarvoihin.
Markkinakohtaisessa menettelyssä käytetään tuottajakohtaisia, ei maakohtaisia, päästökertoimia, joita täydennetään kansallisilla jäännösjakaumasähkön päästökertoimilla jäljittämättömän ostosähkön osalta.
GHG-protokolla suosittelee organisaatioita raportoimaan sekä sijainti- että markkinakohtaisesti ja myös uusimmissa ESRS-standardeissa (ks. ESRS E1-6) vaaditaan molempia raportointitapoja.
Scope 3 -päästöt
Epäsuorat päästöt, jotka ei luokitella scope 2 -päästöiksi, ovat scope 3 -päästöjä. Scope 3 -päästöissä on 15 alaluokkaa, joista ensimmäiset kahdeksan ovat arvoketjun ylävirrassa (ennen yrityksen osuutta) syntyviä päästöjä ja viimeiset seitsemän arvoketjun alavirrassa syntyviä päästöjä:
Ylävirran päästöt
1. Ostetut tuotteet ja palvelut
Organisaation hankkimien tavaroiden ja palvelujen tuotannosta aiheutuvat päästöt. Esimerkiksi hankittujen toimistoesineiden tuotantoon liittyvät päästöt.
2. Tuotantohyödykkeet
Muun muassa laitteista, koneista ja ajoneuvoista syntyvät päästöt (ennen organisaation osuutta toimitusketjussa).
3. Polttoaineisiin ja energiansiirtoon liittyvät päästöt
Polttoaineisiin ja energiansiirtoon liittyvät päästöt, jotka ei luokitella scope 1 tai 2 -päästöihin.
4. Toimitusketjun ylävirrassa tapahtuva kuljetus ja jakelu
Esimerkiksi yllä mainittujen hankittujen toimistoesineiden toimittamiseen liittyvät päästöt.
5. Jätteet ja jätevesi
Organisaation toiminnasta johtuvien jätteiden ja jätevesien kierrätykseen ja hallintaan liittyvät päästöt.
6. Liikematkustus
Henkilöstön liikematkoihin liittyvät päästöt, mikäli kuljetusväline ei ole organisaation omistuksessa (jolloin se luokiteltaisiin Scope 1-päästöksi).
Huom. Päästökertoimet vaihtelevat myös esimerkiksi lentoluokan mukaan, sillä matkustajaluokassa matkustava vie vähemmän tilaa lentokoneesta kuin Business-luokassa.
7. Työntekijöiden työmatkat
Työntekijöiden kodin ja työpaikan välisistä matkoista aiheutuvat päästöt.
8. Organisaatiolle vuokratun omaisuuden päästöt
Yrityksen tai organisaation vuokratut omaisuudet.
Alavirran päästöt
9. Toimitusketjun alavirrassa tapahtuva kuljetus ja jakelu
Organisaation osuuden jälkeen tapahtuva logistiikka.
10. Myytyjen tuotteiden jatkoprosessointi
Jotkut myydyt tuotteet edellyttävät prosessointia myöhemmässä vaiheessa toimitusketjussa. Esimerkiksi komponentit, tekstiilit, kemikaalit, viljat ja maataloustuotteet.
11. Myytyjen tuotteiden käyttö
Myytyjen tuotteiden käyttöön liittyvät päästöt.
12. Myytyjen tuotteiden käytöstä poisto
Myytyjen tuotteiden hävittämiseen tai kierrätykseen liittyvät päästöt.
13. Ulos vuokrattu omaisuus
Raportoivan yrityksen omistaman ja raportointivuonna muille toimijoille vuokratun omaisuuden käytöstä aiheutuvat päästöt, jotka eivät lasketa Scope 1- tai Scope 2 -päästöiksi.
14. Franchising-toiminta
Franchising-yritysten toiminnasta aiheutuvat päästöt, jotka eivät sisälly Scope 1- tai Scope 2 -päästöihin.
15. Sijoitukset
Etenkin pankeille ja sijoitusyhtiöille tärkeä alaluokka.
Scope 3-päästöt muodostavat noin 75 prosenttia organisaation kasvihuonekaasupäästöistä.
Hyödynnä tehokasta ratkaisuamme päästöraportointiin
Vuoden 2024 alussa voimaan tullut CSRD-direktiivi velvoittaa monta yritystä ja organisaatiota raportoimaan Scope 1-, 2- ja 3-päästöistään (ESRS E1-6).
Monelle organisaatiolle vaatimus on täysin uusi, ja moni joutuukin oppimaan:
- keräämään oikeaa dataa oikeassa muodossa
- raportoimaan hiilineutraalisuutta koskevista tavoitteistaan
- suorittamaan virheettömiä päästölaskelmia ja -konversioita
- raportoimaan päästöistä sääntelyn mukaisesti
Ohjelmistomme päästöraportointiin sekä asiantuntijatukemme ohjaavat sinut ja organisaatiosi kädestä pitäen läpi päästöraportoinnin prosessin — välttäen yleisimmät raportoinnin karikot.
Tutustu ohjelmistoomme päästöraportointiin jo tänään!
