Työterveyden ja työturvallisuuden tarkastusohjelmat eivät ole olemassa vain osoittaakseen, miten asiat on hoidettu, vaan tarkastusmenetelmien käyttö on välttämätöntä myös vahvan terveys- ja turvallisuuskulttuurin rakentamisessa. Tarkastukset ovat keskeinen osa kaikkia työterveyden ja työturvallisuuden johtamisjärjestelmiä.
On olemassa hyvin erilaisia tarkastusmenettelyjä. Työpaikkatarkastus voidaan esimerkiksi tehdä suunnitellusti tai ennalta ilmoittamatta. Tarkastuksen kohteena voi olla koko organisaatio tai sen tietyt toiminnot.
Sisällysluettelo
- Mitä tarkastukset ovat?
- Miksi työterveys- ja turvallisuustarkastukset ovat niin tärkeitä yrityksille?
- Miksi työterveys- ja turvallisuustarkastuksia tehdään?
- Miten työterveys- ja turvallisuustarkastukseen valmistaudutaan?
- Miten työsuojelutarkastukset tehdään?
- Millaista hyötyä teknologiasta voi olla tarkastusten toteuttamisessa?
- Mitä tapahtuu työterveys- ja työturvallisuustarkastuksen jälkeen?
- Lopuksi...
- Työturvallisuusasiantuntijan kommentit
- Voisimmeko olla apunasi työturvallisuudessa?
Mitä tarkastukset ovat?
Tarkastukset ovat tarpeellisia, jotta voidaan tunnistaa tekijät (laitteet, prosessit, materiaalit, rakennukset, menettelytavat), jotka voivat aiheuttaa työntekijän sairastumisen tai vammautumisen. Tarkastuksista saatujen tietojen pohjalta annetaan toimintaohjeita tai/ja kehitetään ratkaisuja vaarojen ja haittojen ehkäisemiseen ja puutteiden korjaamiseen.
Suunnitellut työpaikkatarkastukset ovat olennainen osa modernia työterveyden ja työturvallisuuden johtamista ja keskeinen menettely johtamisjärjestelmissä.
Kokonaiskuvan saamiseksi työterveyden ja turvallisuuden tilasta ja parantamiseksi tehdyistä toimista organisaatioiden johtoryhmät voivat tehdä työpaikkakierroksia. Kun halutaan selvittää vaaratilanteiden juurisyyt, toteutetaan tapahtuman tutkinta.
Organisaation omat työterveyden ja turvallisuuden asiantuntijat keskittyvät oman asiantuntemuksensa piiriin kuuluvien seikkojen selvittämiseen. Suomessa työterveyshuolto tekee ”työpaikkaselvityksiä” ja voi täydentää niitä tarvitessa ”suunnatuilla selvityksillä”. Erikoisarkastuksia toteutetaan silloin, kun kyse on korkeariskisistä toiminnoista ja työtehtävistä.
Työterveys- ja työturvallisuustarkastuksille asetetut vaatimukset voivat vaihdella ala- ja organisaatiokohtaisesti.
Käytettävään menettelyyn vaikuttavat mm.
- toiminnan luonne ja monimutkaisuus
- työntekijöiden pätevyys
- riskitaso
- henkilöstön määrä
- sekä organisaation yleinen asenne työterveyteen ja turvallisuuteen.
Tarkastusmenettelyjä on monenlaisia. Ne voivat olla systeemisiä (eli yhteisiin turvallisuusongelmiin kokonaisvaltaisesti pureutuvia , jollointarkastellaan koko tomintajärjestelmää ja voidaan puhua jopa auditoinnista) tai yksittäiseen asiaan kohdentuvia (esim. tarkastellaan yhtä vaatimustenmukaisuuspoikkeamaa ja käsitellään sitä erikseen).
Tässä artikkelissa tarkastellaan muutamia keskeisiä työterveys- ja turvallisuustarkastuksiin liittyviä seikkoja sekä pohditaan kysymyksiä, joita yritysjohtajat ja terveys- ja turvallisuusalan ammattilaiset kohtaavat suorittaessaan työterveys- ja turvallisuustarkastuksia työpaikoilla. Artikkelissa käsitellään myös tarkastusten hallinnoinnin haasteita ja keinoja, joilla voidaan saavuttaa parhaat mahdolliset tulokset.
Miksi työterveys- ja turvallisuustarkastukset ovat niin tärkeitä yrityksille?
Organisaatioilla ei ole varaa tapaturmiin. Työpaikkatarkastusten tarkoitus on vähentää tai poistaa työntekijöille, asiakkaille tai suurelle yleisölle toiminnasta aiheutuvia riskejä. Riskit voivat johtua huonosta hygieniasta, riskialttiista työmenetelmistä, ei-turvallisesta käyttäytymisestä, puutteellisista toimintatavoista ja riittämättömistä turvatoimista, joiden takia työtä ei voida tehdä turvallisesti.
Menestyneille yrityksille työntekijöiden terveys ja turvallisuus ovat ensisijaisia tavoitteita.
Onnistuminen turvallisen työpaikan luomisessa on tulosta yrityksen johdon määrittelemistä KPI-mittareista. Niiden avulla voidaan varmistaa, että työterveys- ja turvallisuusohjelmaa toteutetaan johdonmukaisesti ja menettelyt on sisällytetty myös toiminnan operatiivisiin vaatimuksiin.
Miksi työterveys- ja turvallisuustarkastuksia tehdään?
Työterveys- ja turvallisuustarkastuksia voidaan tehdä useasta syystä ja toteuttajina voi olla eri tahoja. Niitä voivat tehdä:
- valtiolliset työsuojeluviranomaiset työsuojelutarkastuksina osana lakisääteisten määräysten noudattamisen valvontaa.
- ulkoiset auditointitiimit, jotka sertifioivat organisaation toiminnan tietyn standardin mukaan.
- sisäiset tarkastustiimit osana yrityksen sisäistä turvallisuusauditointi- ja/tai määräaikaistarkastusohjelmaa.
Useimmat työterveys- ja turvallisuustarkastukset kuuluvat yleensä johonkin edellä mainituista tyypeistä. Tarkastuksen laajuus ja tiimin osaamistarpeet vaihtelevat tarkastuskohtaisesti.
Sekä ulkoisissa tarkastuksissa että viranomaisten tarkastuksissa käytetään yleensä systeemistä lähestymistapaa, jossa tarkastellaan koko johtamisjärjestelmää ja arvioidaan, täyttääkö se ne vaatimukset, joita yrityksen työterveyden ja turvallisuuden ylläpitäminen edellyttää. Tällaisissa tarkastuksissa tarkastajatiimit ovat erikoistuneet työterveys- ja -turvallisuusosaamiseen, minkä lisäksi ne tuntevat hyvin arvioimansa toimialan.
Miten työterveys- ja turvallisuustarkastukseen valmistaudutaan?
Jotta mikään riskitekijä ei jää huomaamatta, tarkastajatiimin on hyödyllistä laatia tarkistuslista, joka kattaa kaikki mahdolliset vaaranlähteet lyhyesti. Listan sisältö vaihtelee yleensä työpaikan mukaan- esimerkiksi kemiantehtaan tarkistuslista ei todennäköisesti sisällä aivan samoja vaaroja kuin tarkistuslista, jota käytetään toimistoympäristön vaarojen tunnistukseen. Siksi on tärkeää, että kaikki yrityksessä käytetyt tarkastusohjelmat ja -dokumentit ovat riittävän joustavia, jotta niihin voidaan tehdä muutoksia tai lisätä kommentteja.
Tarkistuslistoja ei pitäisi koskaan pitää vakiintuneina luetteloina. Listoja tulee voida arvioida uudelleen, muuttaa ja korjata tarpeen mukaan. Muutokset voivat olla tarpeen, kun yrityksessä otetaan uusia koneita tai prosesseja käyttöön, tehdään uudistuksia tai kun onnettomuus on paljastanut ennakoimattomien vaarojen mahdollisuuden.
Kun valmistaudutaan mihin tahansa terveyttä tai turvallisuutta koskevaan auditointiin, kansainväliset, alueelliset tai koko maata koskevat terveys- ja turvallisuusstandardit tulee ottaa huomioon. Tällaisissa standardeissa voidaan keskittyä liiketoiminnan eri riskialueisiin, joita voivat olla korkealla tehtävä työ, suljetut tilat, sähkötyöt, vaarallisia kemikaaleja koskevat tehtävät, koneiden aiheuttamat vaarat sekä erilaiset fyysiset, psyykkiset ja ergonomiset terveysriskit. Kun käytetään koneita tai laitteita, on tarpeen perehtyä hyvin valmistajan antamiin ohjeistuksiin turvallisista työskentelytavoista.
Organisaation tulee ottaa huomioon myös se, millä laajuudella työntekijät osallistuvat tarkastuksiin. Maaliskuussa 2018 julkaistiin kansainvälinen työterveyden ja työturvallisuuden johtamisjärjestelmästandardi (ISO 45001). Yksi uuden standardin pääpainoalueista on työntekijöiden osallistuminen työterveyttä ja turvallisuutta koskevaan päätöksentekoon. Sen seurauksena monet yritykset ovat alkaneet kutsua työntekijöitä ja urakoitsijoita mukaan työterveys- ja turvallisuusryhmiin ja tarkastuksiin.
Miten työsuojelutarkastukset tehdään?
Tarkastuksissa noudatetaan usein samaa toimintatapaa riippumatta siitä, suorittaako tarkastuksen sisäinen vai ulkoinen tiimi. Tarkastusta varten laaditaan eri osa-alueet kattava tarkistuslista, valitaan tarkastustiimiin edellytettyä pätevyyttä ja asiantuntemusta edustavat jäsenet, toteutetaan työpaikkakierros ja lopuksi pidetään päätöskokous, jossa määritellään toimenpiteet ja vastuuhenkilöt.
Tarkastuksen tavoitteena on auttaa organisaatioita kehittämään jatkuvasti työterveys- ja turvallisuuskäytäntöjään.
Tarkastuksessa tulee ottaa huomioon vähintään seuraavat seikat:
- tarkastetun alueen vaaratekijät ja näiden riskitaso, tällöin Suomessa puhutaan ”työn vaarojen selvittämisestä ja arvioinnista” tai työn riskien arvioinnista.
- nykyisten turvallisuuskäytäntöjen ja valvonnan tehokkuus
- lakisääteisten vaatimusten täyttyminen
- turvallisuuskäytäntöjen mahdolliset kehittämisalueet
- resurssien saatavuus työterveys- ja turvallisuusvaatimusten täyttämiseksi.
Millaista hyötyä teknologiasta voi olla tarkastusten toteuttamisessa?
Työterveys- ja työturvallisuusohjelmistojen käyttö on yleistynyt viime vuosina. Se on lisännyt monien ohjelmistoja käyttävien yritysten tarkastusaktiivisuutta samalla kun prosessin tehokkuus on parantunut.
Tarkastusten tiedonkeruuvaiheeseen aikaisemmin liittynyt hallinnollinen työ on suurelta osin jäänyt pois, eikä se enää kuormita operatiivista työtä tekeviä. Samoin monet päivittäiset turvallisuutta koskevat auditointivaatimukset ovat vanhentuneet. Sen seurauksena tietojen analysointi- ja raportointiprosessista on tullut entistä kevyempi ja tehokkaampi.
Aiemmin runsaasti dokumentointia vaatineet työterveys- ja turvallisuustoimet voidaan nyt tehdä paljon nopeammin, mikä tehostaa tiedonkeruuta ja mahdollistaa laadukkaat analyysit.
Tällaisia toimia ovat olleet:
- onnettomuus- ja tapaturmatutkinta ja tapahtuman juurisyiden analysointi,
- käyttäytymiseen perustuvat turvallisuushavainnot,
- läheltä piti -ilmoitusten tekeminen
- ja vaatimustenvastaisuudesta ilmoittaminen.
Mitä tapahtuu työterveys- ja työturvallisuustarkastuksen jälkeen?
Jokaisen tarkastuksen päätteeksi on tärkeää, että hankitut tiedot käydään huolellisesti läpi ja korjaavat toimet toteutetaan nopeasti merkittävien riskien osalta. Ratkaisun kehittäminen voi viedä aikaa, koska osa havainnoista ja löydöksistä voidaan joutua antamaan erityisasiantuntijoiden arvioitavaksi, jotta voidaan varmistua parhaasta mahdollisesta toimintatavasta.
Työturvallisuustarkastusten tulokset ovat indikaattoreita, jotka ilmaisevat miten johtamiskäytännöt ja toimintatavat ovat onnistuneet tai epäonnistuneet.
Niitä tulisikin käyttää muutosten käynnistäjinä. Kaikki tunnistetut vaarat tulee viime kädessä poistaa tai minimoida. Vastuulliselle osaston johtajalle, ellei hän ole mukana tarkastusprosessissa automaattisesti, tulee tiedottaa välittömistä vaaroista, jotta korjaavat toimet voidaan tehdä oikea-aikaisesti.
Havaintoja käytetään toisinaan myös trendien tunnistamiseen ja yrityksen työterveys- ja turvallisuusohjelman tehokkuuden seurantaan. Monet organisaatiot, jotka toteuttavat käytösperusteisia turvallisuusohjelmia, voivat hyödyntää tarkastuksia käyttäytymishavaintojen tekemiseen ja tunnistaa läheltä piti -tilanteita, joita on saattanut esiintyä työpaikkakierroksen aikana.
Tarkastuksen jälkeen käydyissä loppukeskusteluissa voi tulla esiin koulutustarpeita. Osallistujat voivat myös oivaltaa, miksi tietyissä kohteissa esiintyy enemmän yleisiä vaaratilanteita kuin muissa. Keskusteluissa voidaan vahvistaa korjaavien toimien painopistealueet ja määrittää kohteet, joissa tarvitaan joko lisää resursseja tai joissa on tehtävä jatkoanalyysejä.
Toimintasuunnitelmia laadittaessa on tärkeä asettaa riskienhallinta etusijalle valvontahierarkiaa hyödyntäen. Toimintasuunnitelmasta tulisi keskustella tiimiläisten kesken, ja siitä tulisi päästä yhteisymmärrykseen ennen korjaavista toimista päättämistä.
Korjaavia toimia ei voida aina toteuttaa välittömästi. Silloin on tärkeää antaa kohtuullinen aika toiminnan keskeyttämiseen ja kertoa syy pitemmän määräajan tarpeeseen.
Lopuksi
Työkohteen riskien arviointi ja hallinta onnistuu, kun yrityksessä laaditaan etukäteen selkeä tarkastusohjelma, johon organisaation jäsenet sitoutuvat ja jonka toteuttamiseen he aktiivisesti osallistuvat.
Ratkaisevan tärkeää on, että yrityksen ylin johto suhtautuu vastuullisesti työterveys- ja turvallisuusasioihin ja varmistaa, että ne saavat ansaitsemansa huomion.
Tiimin vetäjien tulee tehdä suunta selväksi ja motivoida henkilöstöä. Lisäksi heidän tulee pitää huoli, että tarkastukset ovat yhdenmukaisia organisaation kokonaistavoitteiden ja visioiden kanssa.
Kirjoittaja:
Alkuperäisen tekstin on kirjoittanut Adel Lawson, joka on johtava kumppani Demoura Lawson Consultingissa ja entinen IOSH Qatarin varapuheenjohtaja. Hän on HSE-ammattilainen, jolla on yli 18 vuoden kokemus yritys-, öljy- ja kaasualan, konsultoinnin, ilmailun, rakentamisen, tilojen hallinnan ja valmistusympäristöissä.
Työturvallisuusasiantuntijan kommentit
Juttua on lokalisoitu Suomalaiseen käytäntöön sopivaksi. Alla toimittajan, EcoOnline Oy:n johtavan työturvallisuusasiantuntijan Marita Hyttisen kommentit.
Suomessa ei ole vakiintunut terminologia, jolla erilaisista työturvallisuusriskien hallintaan liittyvistä menetelmistä puhutaan.
Yleisimmin Suomessa ”tarkastukset” jaotellaan seuraavasti:
1. Työsuojeluviranomaisen (AVI) tai muun viranomaiset työpaikkatarkastukset
- tarkastaja käyttää erilaisia menetelmiä, joilla arvioi, onko työpaikka säädösten mukainen
- työsuojelutarkastajan käyttämiä menetelmiä ovat esim. standardoidut havainnointimenetelmät (kuten TR- ja MVR-mittarit sekä Elmeri), ennakkokyselyt (kuten Valmeri, Halmeri ja Psykososiaalista kuormitusta mittaava henkilöstökysely), haastattelut ja dokumenttikatselmukset
- tarkastaja kirjoittaa tarkastusraportin
- tarkastus voi johtaa eritasoisiin seuraamuksiin
2. Ulkopuoliset auditoinnit
- ulkopuolinen arvioija katselmoi arviointilistaansa hyväksikäyttäen yrityksen johtamiskäytännöt
- yleensä työpaikan käytäntöjä verrataan johonkin standardiin (kuten ISO 45001) tai standardiin liittyviin ohjeisiin (kuten ISO 45003)
- työpaikka parantaa toimintaansa auditin pohjalta ja saa sertifikaatin vaatimustenmukaisuudestaan
- auditoija tai sen vaatija voi olla myös esimerkiksi asiakkaan edustaja
3. Sisäiset turvallisuusauditoinnit tai jos halutaan sanoa tarkastukset
Sisäisiä tarkastustapoja on monia, esim.:
- tietyn standardin vaatimustenmukaisuuden sisäiset turvallisuusauditoinnit, joita voi tehdä organisaation sisäinen auditoija tai ulkoinen konsultti
- konsernin sisäiset tarkastukset muulla kuin omalla työpaikalla, joissa on se etu että ”tuoreet silmät” voivat nähdä tarkemmin ja tuoda toiselta työpaikalta hyviä käytäntöjä mukanaan
- organisaation sisäiset turvallisuusauditoinnit, joissa arvioidaan esim. standardinmukaisuuta, asiakkaan tai organisaation omien vaatimusten täyttymistä
4. Systemaattiset vaarojen tunnistukset ja riskien arvioinnit
- työnantaja on työturvallisuuslain mukaan velvoitettu johdonmukaisesti toteuttamaan vaarojen selvityksen, johon ei ole yhtä menettelyä jota vaadittaisin, mutta johon on vakiintuneita vaaralistoja, joita tyypillisesti käytetään
- jos vaara tunnistetaan, riskin suuruus on arvioitava ja on sovittava toimenpiteet, joilla riski poistetaan; ellei riskiä voida kokonaan poistaa, on seurattava jäännösriksiä
5. Havainnoinnit (mitä aistein voi havaita)
- useilla työpaikoilla käytetään lisäksi systemaattisia ja strukturoituja havainnointeja, joiden on todettu tehokkaasti vähentävän vaaroja ja sitä myötä työtapaturmia ja ammattitauteja
- tyypillisiä havainnointeja ovat 5S, 6S, TR, MVR ja Elmeri; lisäksi voidaan toteuttaa työpaikan omien tarkistuslistojen pohjalta havainnointeja ja tehdä kohdistettuja tarkastuksia esim. kemikaaleihin tai koneisiin liittyen
- suomalainen innovaatio on Elmeri, joka on standardoitu menettely, jossa kullekin tarkistuskohteelle on konkreettinen sisältö, jolta pohjalta voidaan todeta, onko asia kunnossa vai ei; hyvä elmeri-indeksi ennustaa tutkimustenkin mukaan tapaturmattomuutta ja toiminnan tehokkuutta
- Elmerissä on sama pohjateoria kuin maailmalla yleisemmin kuin Suomessa käytetyissä BBS-havainnoinneissa (BBS = Behaviour Based Safety, käytösperusteinen turvallisuus), jossa ihmisen käytökseen liittyvistä asioista (kuten suojaimet, työvaateus ja työtavat, työvälineiden käyttö jne.) tehdään havaintoja; tarkistuslistalle otetaan turvallisuuden kannalta erityisen oleellinen käytös (KSB = Key Safety Behaviour, turvallisuuskriittinen toiminta)
- yksi esimerkki havainnoinnista on myös johdon työpaikkakierros, vaikka siinä harvoin kannattaa fokusoitua vain havainnointiin, on myös katselmoitava esimiesten toimintaa ja jututettava työntekijöitä
6. Viime hetken vaarojen tunnistus (LMRA = Last Minute Risk Assessment)
- erityisesti poikkeustilanteissa ja vieraille työmaille mentäessä on hyvä tehdä juuri ennen työhön ryhtymistä turvallisuustarkistus (tsekki), jolle ei ole vakiintunutta termiä Suomessa
- parhaimmillaan työntekijä (esim. asentaja) tekee tsekin itse valmista tarkistuslistaa käyttäen mobiililaitteella
- listalla on oleellisimmat potentiaaliset vaarat, joita työhön liittyy ja jos yhteenkään keskeiseen tekijään arvioija ruksaa ”ei kunnossa”, hän ei saa aloittaa työtehtävään ennen kuin riski on saatu hallintaan
- LMRA:n tarkoitus on auttaa henkilöä pysähtymään ja miettimään tulevaa tekemistä ennen työvaiheeseen ryhtymistä – ennakoinnin avulla riskitietoisuus pysyy yllä ja vaarat tunnistetaan ja otetaan haltuun
7. Kone- ja laitetarkastukset
- esim. tietyille laitteille, välineille, tiloille ja koneiden pystytystapahtumille sekä suojaimille on Suomessa tehtävä lakimääreisiä tarkastuksia
- tarkastusmenettelyt koskevat esim. nostimia, korkealla käytettäviä valjaita, nostoliinoja, varastohyllyjä ja monia muita tilanteita
- turvallisuuden kannalta, vaikka säädökset eivät vaatisikaan, kannattaa tarkistusmenettelyjä käyttää, jotta ennakointi pysyy mielessä eikä rynnätä suoraan tekemään - esim. ajoneuvotarkastus ennen ajoneuvon käyttöönottoa on usein tarpeen etenkin, jos kulkuneuvo on yhteiskäytössä ja esimerkiksi koneen vahingossa käynnistyksen estämiseksi on hyvä olla tarkastus- ja lukitusmenettely
Suomessa ”tarkastuksiksi” ei yleensä nimetä esim.
- tapaturmien tutkintaa, vaikka tutkintaan käytetäänkin yleisesti erilaisia tarkistuslistoja, jotta saadaan selville juurisyyt (tekniset, inhimilliset ja organisatoriset tekijät)
- vaarojen, läheltä piti -tilanteiden tai käytöspoikkeamien tunnistus- ja analyysitekniikoita
- turvallisuuskeskusteluja, joissa voidaan toki käyttää tarkistuslistoja, mutta jotka ennemminkin nojaavat dialogiin, jossa yhdessä tunnistetaan sekä turvallista käytöstä että ei-turvallista käytöstä, johon yhdessä pohditaan ratkaisu
- henkilöstökyselyjä, työterveyskyselyjä, työturvallisuuskulttuurimittauksia
- työterveyshuollon työpaikkaselvityksiä eikä suunnattuja selvityksiä, joissa toki voi olla tarkastuksen sävyä ja joissa voidaan käyttää erilaisia havainnointeja (kuten ergonomia) ja myös mittauksia (esim. työhygienia)
- työterveyshuollon toteuttamia työkyvyn ja terveyden arviointeja
Kuten Lawson toteaa, on tärkeää, että organisaatio summaa riskienhallintamenettelynsä ”ohjelmaan” (Suomessa puhutaan ”työsuojelun toimintaohjelmasta”) ja kirjaa ne toimintasuunnitelman muotoon (Suomessa puhutaan ”työsuojelun toimintasuunnitelmasta”).
Toimintaa tehostaa se, että menettelyt ovat digitalisoidut loogiseksi kokonaisuudeksi (osallistavaksi työterveyden ja turvallsuuden johtamisjärjestelmäksi) työnkulkuineen HSE(Q) ohjelmistoon, jossa myös kaikki vaaditus dokumentit ovat helposti löydettävissä.
Voisimmeko olla apunasi työturvallisuudessa?
Kaikesta ei voi eikä tarvitse selvitä yksin. Työturvallisuuden hallinta käsittää valtavan paljon asioita, prosesseja, lainsäädännöllisiä velvollisuuksia yms, joita tulee huomioida - se on paljon työtä!
Autamme mielellämme organisaatiotasi tekemään työturvallisuuden ja -terveyden hallinnasta helpompaa ja saavuttamaan paremman työturvallisuuden tason.
Varaa meiltä ilmainen konsultointi, jossa käymme läpi työturvallisuuden keskeiset vaatimukset ja kuinka voimme auttaa teitä noudattamaan niitä. Asiantuntijamme ovat korkeasti ja monipuolisesti koulutettuja, käytännönläheisiä ammattilaisia, joilla on kymmenien vuosien kokemus sadoilta työpaikoilta ja monipuoliset työkalut organisaatiokulttuurin kehittämiseen.
Esittelemme mielellämme myös EcoOnlinen ohjelmistotarjontaan. Valikoimistamme löydät ratkaisut erilaisiin auditointeihin ja tarkastuksiin, riskinarviointeihin, vaaratilanteista ilmoittamiseen, kemikaaliriskien hallintaan ja henkilöstön EHS-koulutustarpeisiin.
