ESG:n perusteet selkokielellä

Mitä tarkoittaa ESG?

Mikä on ESG:n tarkoitus?

ESG:n tarkoitus vaihtelee näkökulmasta riippuen. 

Finanssimaailmassa ESG:tä käytetään pääosin mittaamaan organisaation riskitasoa. 

ESG:tä mittaavat yksityiset yritykset pisteyttävät organisaatioiden ympäristöön, sosiaalisiin ja hallinnollisiin tekijöihin liittyvää riskitasoa.

Valmistetut tuotteet ja/tai palvelut eivät pääsääntöisesti sisälly tähän mittaukseen, minkä vuoksi haitallisempia tuotteita valmistava yhtiö voi teoriassa saada paremmat ESG-pisteytykset kuin luontoa vähemmän kuormittava yritys.

Kun katsotaan yhteiskunnan ja ympäristön vaikutuksia yritykseen, tätä kutsutaan "outside-in" -näkökulmaksi, eli pääasiassa yritystoiminnan ulkopuolella tapahtuvista tilanteista syntyvät riskit.

Euroopan Unionin kestävyysraportointidirektivin mukaan organisaatioiden pitää myös raportoida "inside-out" -näkökulmasta, jolloin keskitytään organisaation toiminnan vaikutuksista yhteiskuntaan ja ympäristöön.

Kun raportointikehys edellyttää raportointia sekä inside-out että outside-in -näkökulmista, puhutaan kaksoisolennaisuudesta (englanniksi double materiality assessment, DMA). 

Voit lukea lisää kaksoisolennaisuuden arvioinnista täältä.  

Monesti (etenkin puhekielessä ja kansainvälisesti) ESG-termiä on käytetty synonyyminä vastuulliselle ajattelulle ja kestävälle liiketoiminnalle. 

ESG lainsäädännön näkökulmasta

Euroopassa ESG-lainsäädäntö ja regulaatio ovat peräisin EU:n vihreän kehityksen ohjelmasta (Green Deal), joka taas johti CSRD-direktiivin laatimiseen. 

Mikä on EU:n 'Green Deal'?

Euroopan Unionin Green Deal, suomeksi Euroopan vihreän kehityksen ohjelma, on Euroopan Unionin ratkaisu ilmastonmuutokseen ja ympäristön pilaantumiseen.

EU:n sivujen mukaan tavoitteena on "tehdä EU:sta moderni, resurssitehokas ja kilpailukykyinen talous, jossa:

1. vuoteen 2050 mennessä ei enää aiheuteta kasvihuonekaasujen nettopäästöjä
2. talouskasvu on erotettu resurssien käytöstä
3. ei jätetä ketään ihmistä eikä mitään aluetta jälkeen muista" (europa.eu)

Ohjelmaan kuuluu joukko ehdotuksia, jotka tukevat EU:n tavoitteita vähentää kasvihuonekaasupäästöjen nettopäästöjä 55 prosenttiin verrattuna vuoden 1990 tasoihin. Alla listaus näistä aloitteista:

• Fit for 55 – ilmastotavoitteiden muuttaminen lainsäädännöksi
• Euroopan ilmastolaki - tekee poliittisesta tavoitteesta saavuttaa ilmastoneutraalius vuonna 2050 oikeudellisen velvoitteen
• EU:n ilmastonmuutokseen sopeutumisen strategia
• EU:n biodiversiteettistrategia vuodelle 2030
• Pellolta pöytään -strategia
• EU:n teollisuusstrategia
• Toimintasuunnitelma kiertotalouden edistämiseksi
• Akkujen ja käytöstä poistettujen akkujen toimitusketju
• Oikeudenmukainen siirtymä – taloudellista ja teknistä tukea eniten siirtymästä vähäpäästöiseen talouteen kärsiville alueille
• Puhdasta, edullista ja turvallista energiaa
• EU:n kemikaalistrategia kestävyyttä varten
• Metsästrategia ja metsäkato

Mikä on EU taksonomia?

EU:n taksonomia on kestävän rahoituksen luokittelujärjestelmä, joka pyrkii määrittelemään, mitkä toiminnot voidaan katsoa kestäviksi.

Mikä on CSRD?

CSRD, Corporate Sustainability Reporting Directive, suomeksi kestävyysraportointidirektiivi, on EU:n uusi direktiivi kestävyysraportointiin.

Voit lukea lisää CSRD:stä täältä.

ESG-raportointi

Suomessa on hyvä pitää mielessä, että esimerkiksi termit vastuullisuusraportointi ja kestävyysraportointi eivät tarkoita samaa asiaa.

Vastuullisuusraportointi on yleisempi ja vanhempi termi niistä raportointikäytänteistä, jotka liittyvät vastuullisuuteen ja kestävään kehitykseen. Kestävyysraportointi sen sijaan tarkoittaa juurikin CSRD-direktiivin mukaista raportointia (Suomen Tilintarkastajat ry).

ESG-raportoinnin pakollisuus vaihtelee markkina-alueen mukaan. Viitekehyksiä ja standardeja on monenlaisia mutta Euroopassa oleellisin on yllä mainittu CSRD-direktiivi. On syytä huomioida, että kansainvälisen yrityksen pitää raportoida paikallisten säännösten mukaisesti. Esimerkiksi Suomessa ja Iso-Britanniassa toimivan organisaation pitää raportoida sekä EU:n CSRD-direktiivin mukaisesti että Iso-Britannian SECR-lain mukaan.

Näiden lisäksi on monta protokollaa ja standardia, joita seurataan useammissa raportointikehyksissä. 

CSRD:n kasvihuonekaasuihin liittyvät ESRS-standardit seuraavat hyvin pitkälti kansainvälistä GHG-protokollaa, joka asettaa askelmerkit kasvihuonekaasupäästöjen mittaamiseen ja raportointiin. Protokolla helpottaa myös hiilineutraalisuuden saavuttamista antamalla muun muassa ohjeistukset päästökertoimien käyttöön ja päästölaskentaan. 

Kuinka päästä alkuun ESG-raportoinnin kanssa?

Aivan ensimmäiseksi on selvitettävä, mitä raportointivelvoitteita organisaatiolla ylipäätään on. Vastuullisuustestityökalumme on loistava apu siihen. 

Käytännön askeleet ESG-raportointiin vaihtelevat raportointikehyksen mukaan. Alla esimerkki lähestymistavasta CSRD:n mukaiseen raportointiin.

CSRD:ssä kaksoisolennaisuuden arviointi on tärkeä ja pakollinen osa raportointikokonaisuutta.
Voit lukea kaksoisolennaisuudesta tästä artikkelista.

Suomessa CSRD on olennaisin raportointivelvoite, mutta on myös hyvä olla ainakin tietoinen seuraavista raportointikehyksistä:

IFRS-standardit

IFRS eli International Financial Reporting Standards ovat joukko kirjanpitostandardeja, joilla pyritään tekemään yritysten tilinpäätöksistä ymmärrettäviä ja vertailukelpoisia. IFRS perustuu yleisiin periaatteisiin ja tarjoaa yleisiä ohjeita yksityiskohtaisten vaatimusten sijaan. Kesäkuussa 2023 julkaistiin ensimmäiset ympäristöön ja luonnon monimuotoisuuteen liittyvät standardit IFRS S1 ja IFRS S2. Nämä standardit ovat hyvin samanlaiset kuin ESRS:n ympäristöä koskeva E1-standardi.

CDP-aloite

Carbon Disclosure Project (CDP) on voittoa tavoittelematon järjestö, joka ylläpitää maailmanlaajuista raportointijärjestelmää yrityksille, kaupungeille, osavaltioille ja alueille ympäristövaikutusten ilmoittamiseksi.

Tärkeimmät teemat CDP-raportoinnissa ovat:

• ilmastonmuutos
• veteen ja vesistöihin liittyvät seikat
• metsäkato
• luonnon monimuotoisuus
• muovi

CDP:n tavoitteena on saada yritykset, kaupungit ja hallitukset mittaamaan, ymmärtämään ja hallitsemaan ympäristöriskejä ja -mahdollisuuksia näiden teemojen kautta.

CDP julkaisee myös vuosittain uudet CDP score -pisteytykset, jossa jokaisen organisaation raportille annetaan pisteet A:sta F:ään. 

Vuoden 2023 pisteytykset löydät täältä.

GRI-standardit

Global Reporting Initiative (GRI) on riippumaton kansainvälinen organisaatio, joka on kehittänyt yhden maailman suosituimmista kestävän kehityksen raportointikehyksistä. GRI-standardit tarjoavat yhteisen kielen ja rakenteen, jonka avulla organisaatiot voivat raportoida ESG-vaikutuksistaan ja suorituskyvystään.

TCFD-viitekehys

TCFD:n (Task Force on Climate-Related Financial Disclosures) tavoitteena on lisätä läpinäkyvyyttä ja tukea tietoon perustuvia investointipäätöksiä tarjoamalla organisaatioille puitteet ilmastoon liittyvien riskien ja mahdollisuuksien julkistamiselle. 

SASB-standardit

Sustainability Accounting Standards Board (SASB) on kehys, jonka avulla organisaatiot voivat antaa toimialakohtaisia tietoja kestävään kehitykseen liittyvistä riskeistä ja mahdollisuuksista, jotka voivat vaikuttaa niiden taloudelliseen tulokseen.

SASB:n standardeissa yksilöidään sijoittajien päätöksenteon kannalta olennaisimmat kestävään kehitykseen liittyvät kysymykset, jotka perustuvat näyttöön perustuvaan tutkimukseen sekä yrityksiltä, sijoittajilta ja asiantuntijoilta saatuun palautteeseen. SASB:n standardeja voidaan käyttää muiden raportointikehysten, kuten TCFD:n, GRI:n ja CDP:n, rinnalla parantamaan kestävän kehityksen raportoinnin taloudellista olennaisuutta.

SECR (Iso-Britannia)

Streamlined Energy and Carbon Reporting (SECR) on pakollinen raportointikehys, joka velvoittaa suuria yrityksiä Iso-Britanniassa ilmoittamaan vuosittain energiankäytöstään ja kasvihuonekaasupäästöistään. CSRD-direktiivistä eroten SECR velvoittaa yrityksiä raportoimaan ainoastaan Scope 1 ja 2 -päästöistään. CSRD:ssä raportointivelvoitteisiin kuuluu myös Scope 3 -päästöt.

UNGC-aloite

YK:n Global Compact (UNGC) on vapaaehtoinen aloite, joka kannustaa yrityksiä ottamaan käyttöön kestäviä ja sosiaalisesti vastuullisia toimintatapoja.

Osallistuvien yritysten on toimitettava vuosittain niin sanottu edistymisraportti (Communication on Progress, CoP).

ESG-raportointi digitaalisella alustalla

Vaikka ESG-raportoinnin voi periaatteessa tehdä Excel-laskentataulukoilla, valtaosa vastuullisuuden ammattilaisista ovat sitä vastaan.

Tehtävän monimutkaisuus aiheuttaa usein paljon erilaisia työtä hidastavia ja vaikeuttavia haasteita, ellei käytössä ole juuri tähän tarkoitukseen luotua raportointialustaa.

EcoOnlinen ratkaisu kestävyysraportointiin poistaa ja automatisoi suuren osan työstä, mikä vapauttaa aikaa kehittämän raporttia ja esimerkiksi tekemään myös CDP-raporttia samalla.

Ratkaisun moduläärisen rakenteen vuoksi alustaan syötettyjä tietoja voidaan helposti hyödyntää myös muussa raportoinnissa.

Katso esittelyvideomme ratkaisusta alta, mikäli et vielä ole katsonut sen.