Tapaturmavakuutuskeskuksen tuoreen analyysin (n:o 24, 2020) mukaan sosiaali- ja terveysalan (sote) ammattilaisille sattuu Suomessa vuosittain noin 13 000 työpaikkatapaturmaa.
Näistä 65 % on lieviä (enintään kolmen päivän työkyvyttömyys) ja 6 % vakavia (yli 30 päivän työkyvyttömyys). Mitä pitempi poissaolo on, sitä enemmän se haittaa organisaation toimintaa ja maksaa.
Työtapaturmat liittyvät liikkumiseen, taakan siirtoihin ja esineiden käsittelyyn
61 % työtapaturmista sattui vuonna 2019 kunta- ja valtiosektorilla, 39 % yksityisellä.
Koko alalla työtapaturmia sattuu enemmän kuin aiemmin. Vuonna 2019 yksityisen puolen tapaturmataajuus (työtapaturmaa/ miljoonaa työtuntia) oli 34,7. Vuonna 2010 se oli 28,3. Toimialan taajuus on noussut tasaisesti. Se ylitti vuonna 2013 kaikkien toimialojen keskimääräisen tason.
Eniten tapaturmia sattuu lähi- ja sairaanhoitajille. Vuonna 2019 lähihoitajille kirjattiin 5 120 työtapaturmaa ja sairaanhoitajille 3 600. Myös sosiaalityöntekijöille sattuu usein työtapaturmia. Sairaankuljetuksen ensihoitajat joutuvat työssään niin ikään usein tapaturmiin.
Suurin osa sotealan työtapaturmista liittyy liikkumiseen (41 %), käsivoimin siirtämisen (17 %) ja esineiden käsittelemiseen (16 %).
Useimmiten tapaturmassa henkilö on pudonnut, loukkaantunut hypätessään, liukastunut tai kaatunut (23 %) tai tapaturmaan on liittynyt äkillinen fyysinen kuormitus (nostaessa, työntäessä, vääntäessä tai horjahtaessa) (21 %). Kolmanneksi yleisimmäksi tyypiksi nousee väkivaltaan, järkyttävään tilanteeseen tai suojauksen ohitukseen liittyvät tapaturmat (18 %).
Fyysisestä kuormittumisesta johtuvia tapaturmia on eniten ensihoitajilla, fysioterapeuteilla, lähihoitajilla, kodinhoitajilla ja sairaanhoitajilla.
Pahoinpitelyitä lähes 300 vuosittain
Sote-alan ammattilaisille sattuu vuosittain noin 200-300 pahoinpitelyä, joista 2/3-osa on lieviä. Useimmiten pahoinpitelyssä vahingoittuvat uhrin kasvot tai yläraajat.
Pahoinpitelyitä sattuu eniten sosiaalialan ammattiryhmissä. Esimerkiksi sosiaaliohjaajien ja -neuvojien työtapaturmista 34 % liittyy väkivaltaan.
Luvut ovat huolestuttavia. Mitä tehdä?
Satasairaalan työhyvinvointipäällikkö Katri Mannermaan mukaan ”Kehityksen suunnan muuttamiseksi olennaista on, että pysähdytään toviksi pohtimaan tilanteisiin myötävaikuttavia tekijöitä ja sitä, miten niistä opitaan. Alallamme tulee muistaa potilasturvallisuuden lisäksi myös työturvallisuus.”
EcoOnlinen johtavan työturvallisuusasiantuntijan Marita Hyttisen mukaan on tärkeää vahvistaa kolmea olemassa olevaa menettelyä:
- työtehtävien systemaattista vaarojen tunnistusta ja riskien arviointia ja siltä pohjalta ennakkoon vahinkojen estämistä
- kaikkien vaarojen, poikkeamien ja uhkatilanteiden ilmoittamista ja niistä oppimista
- aktivoivaa ja osallistavaa koko henkilöstön työturvallisuuteen ja työhyvinvointiin perehdyttämistä ja kertauskoulutusta.
Hyttisen mukaan vastuiden ja riskienhallintaprosessien pitää olla selvät ja prosessin virrata tehokkaasti vaaroista toimenpiteisiin, joilla vahingot pystytään torjumaan. Pelkällä sattuneiden työtapaturmien käsittelyllä ei hänen mukaansa nolla tapaturmaa -tavoitteeseen päästä, vaikka tutkintatyö onkin tärkeää. ”Johdon, esimiesten ja koko henkilöstön on lähdettävä mukaan turvallisuuskulttuurin kehittämistyöhön”, painottaa hän.
EcoOnlinen ratkaisu
EcoOnlinella on tarjota sote-alalle tapaturmien torjuntatyöhön digitaalinen EHS-ratkaisu, jossa on tärkeimmät riskienhallintamenettelyt.