Vahvan terveys- ja turvallisuustietoisen työympäristön rakentaminen on haaste useimmille organisaatioille. Kuitenkin lukuisat yritykset ympäri maailmaa ovat kehittäneet sinnikkäästi turvallisuuskulttuuriaan, minkä tuloksena ne ovat saavuttaneet hyviä tuloksia työturvallisuudessa, mutta myös tehokkuutta ja tuottavuutta toimintoihin.
Ehkä vielä haastavampaa kuin kulttuurin rakentaminen, on tason ylläpito pitemmällä aikajänteellä. Monet yritykset kamppailevat pitääkseen työntekijänsä tapaturmitta.
Yhtä tapaa turvallisuusjohtamiseen ei ole, vaan organisaatiot joutuvat tuottamaan ja pitämään yllä omaa ohjeistoaan, omia tilastojaan ja keräämään omilta työntekijöiltään turvallisuuteen liittyvää kokemusdataa.
Tältä pohjalta määrittyy kunkin organisaation oma tapa toimia ja sisältö johtamiseen.
Kuinka sitouttaa henkilöstösi työturvallisuuteen
Tutkimukset ovat osoittaneet, että aktiivinen työntekijöiden osallistaminen on ehdoton edellytys turvallisuuskulttuurin kehittämisessä. Myös työterveys- ja työturvallisuuden hallinnan järjestelmästandardi ISO 45001 korostaa tätä.
Sitoutuneen työntekijän näkemystä kuvaa motto ”Turvallisuus on jokaisen vastuulla”. Hän ymmärtää, mikä merkitys omalla suorituksella ja turvallisella toimintatavalla on organisaation menestykseen. Hän huolehtii myös muiden turvallisuudesta työpaikalla ja varmistaa, että asiat tehdään oikealla tavalla ja ohjeiden mukaisesti aina.
Sitoutunut työntekijä kertoo mielipiteensä työturvallisuudesta ja antaa tarvitessa ehdotuksia ja palautetta työtovereilleen turvallisuuteen liittyen.
Kaikki eivät sitoudu. Tämä voi johtua siitä, etteivät he koe saavansa riittävää arvostusta tai heidän ehdotuksiaan ei ole otettu vakavasti. Myös se, ettei muu organisaatio, erityisesti esimiehet toteuta käytännön työturvallisuutta ja siten näytä mallia muille, viestii välinpitämättömyyttä. Tilanne vaikeuttaa yhtenevän kulttuurin syntyä ja johtaa usein ns. yleistyneisiin turvallisuusongelmiin.
Herää kysymys; kuinka voimme parantaa sitouttamista työturvallisuusasioissa?
Seuraavien viiden kohdan tulisi olla perusta kaikille organisaatioille:
1. Johdon sitoutuminen ja esimerkki
Turvallisuusjohtamisen ja turvallisuuskulttuurin käsitteistä puhutaan organisaatioissa paljon. Ne ovat termejä, joista kuulemme usein vakavan työtapaturman jälkeen. Yhdeksi tapahtuman juurisyiksi saatetaan mainita "turvallisuusjohtamisen puute" tai ”puutteet turvallisuuskulttuurissa”.
Todellisena juurisyynä saattaa olla välinpitämättömyys ja sitoutumisen puute työturvallisuuteen.
Miten osoittaa sitoutumistaan? Turvallisuusasioiden on oltava ylimmän johdon agendalla säännöllisesti siten, että ensin aloitetaan turvallisuusasioilla. Näin on monessa edelläkävijäyrityksessä tehty. Lisäksi työturvallisuus edellyttää viestintää ja esimerkin näyttämistä eli työturvallisuuspuheen viemistä käytäntöön, sillä muut katsovat organisaation johtajilta esimerkkiä.
Myös johtajien ja esimiesten on osallistuttava turvallisuuden koulutuksiin ja säännöllisiin turvallisuuskävelyihin, -havainnointikierroksiin sekä -katselmuksiin ja tehtävä vaara- ja läheltä piti -ilmoituksia. Eri tilanteissa varmistettava, että terveys ja turvallisuus ovat mukana, esimeriksi osana päätöksentekoa on muistettava turvallisuustekijät ja punnittava niitä sekä kysyttävä mahdollisesti asiantuntijamielipidettä käsiteltävästä asiasta.
Ennen kaikkea työturvallisuuden on oltava luonteva osa organisaation eri liiketoimintaprosesseja.
Lue myös artikkelimme siitä, kuinka työnantaja hyötyy työturvallisuuden parantamisesta >
2. Henkilöstön osallistaminen
Työturvallisuus tehdään uudestaan joka päivä. Siksi on hyvä osallistaa ja kannustaa eri keinoin mukaan turvallisuustyöhön. Suomessa työsuojeluorganisaatiot ovat olleet pitkään loistava tapa kannustaa työntekijöitä osallistumaan koko henkilöstöön vaikuttaviin työturvallisuus-, terveys- ja hyvinvointiasioihin.
Työntekijöiden sitoutumisen lisääntymisen lisäksi toimikunta auttaa muokkaamaan työpaikan turvallisuuskulttuuria vastaamaan paremmin henkilöstöä ja heidän tarpeitaan.
Sen lisäksi, että työsuojelutoimikunnat ovat vahva tapa edistää työturvallisuuteen ja terveyteen liittyvää sitoutumista organisaatiossa, siirtymä OHSAS 18001 -standardista uuteen kansainväliseen ISO 45001 -standardiin on nostanut toimikunnat uudelleen näkyviin, sillä myös ISO 45001:ssa tämä foorumi mainitaan yhtenä väylänä aktiivisessa työturvallisuustyössä.
Henkilöstön on saatava tehdä aloitteita ja ehdotuksia työturvallisuuden ja terveyden parantamiseksi työpaikalla. Toisaalta myös havaittuja vaaroja tai turvallisuuspuutteita on saatava ilmoittaa eteenpäin.
Joillakin työpaikoilla toimikunnat toimivat yhtenä väylänä, toisilla työpaikoilla on otettu modernimpia digitaalisia ilmoitusten ja ehdotusten käsittelyyn kannustavia järjestelmiä käyttöön, jotka mahdollistavat nopeamman ja läpinäkyvämmän käsittelyprosessin. Tällöin yleensä myös aloitteiden ja ilmoitusten määrä kasvaa, mikä taas korreloi parempana sitoutumisen turvallisuuteen ja myös yleisenä tyytyväisyytenä työhön.
Toisaalta on varmistettava, että ilmoitukset tulevat käsiteltyä ja ilmoittajat saavat palautteen, erikseen budjettia vaativille toimenpiteille määritellään oma prosessinsa ja vastuumallinsa sekä että johto seuraa jatkuvasti ja tarvittaessa reagoi tuleviin kehittämistarpeisiin.
3. Tee turvallisuudesta henkilökohtaista
Menestyneimmät organisaatiot ovat kehittäneet työturvallisuuden koulutusohjelmia, jotka tähtäävät ihmisten käytöksen muuttamiseen. Näillä ohjelmilla varmistetaan, että työntekijät tietävät kuinka työ suoritetaan teknisesti oikein ja turvallisesti. Tämän lisäksi niissä käydään läpi onnettomuuden vaikutuksia työntekijään, hänen perheeseensä ja työtovereihinsa.
Ohjelmat auttavat kehittämään turvallisuustietoisuutta ja muista välittämistä työpaikalla.
Ohjelmat alkavat usein työpajoina ja perehdytyksinä ja jatkuvat koko työntekijän uran ajan. Ohjelmiin liittyy usein käyttäytymisen seurantaa, nuorempien ja juuri rekrytoitujen työntekijöiden ohjaamista ja mentorointia sekä useissa tapauksissa myös omien tiimiläisten kouluttamista.
Lue artikkelimme siitä, miten luot työturvallisuuden tarkastusohjelman työpaikallesi >
4. Palkitse positiivinen käyttäytyminen
On tärkeää, että organisaatiolla on turvallisuuden palkitsemisohjelma, jonka mukaan tunnustusta annetaan. Tunnustus voi olla epävirallista tai virallista palautetta, verbaalista tai nonverbaalista viestintää.
Tarkoitus on osoittaa, että työntekijää arvostetaan; työntekijää, joka tekee kaikkensa - ja vielä vähän enemmän - turvallisuusvastuunsa eteen.
Tunnustus, riippumatta sen muodosta, toimii vahvana palautteena turvallisesti tehdylle työlle ja vahvistaa asianmukaisen toiminnan jatkumista. Se antaa myös esimerkkiä muille.
5. Ohjelmien vaikuttavuuden seuranta
Organisaatiolla on aina oltava järjestelmä seuratakseen, mikä toimii ja mikä ei. Kun tiedetään mitä halutaan parantaa, on vielä varmistettava, että suorituksia seurataan järjestelmällisesti, parannukset toteutetaan ja tuloksia mitataan. Tämä tarkoittaa myös aloitteiden toiminnaksi prosessoimista.
Keskeisten tavoitteiden saavuttamista on seurattava koko ajan: mm. määriä, laatua ja vaihtelua tietyllä ajanjaksolla.
Keskeisiä indikaattoreita ovat esimerkiksi läheltä piti -ilmoitusten ja turvallisuushavaintojen lukumäärien kehitys, terveys- ja turvallisuuskoulutusten loppuun saattamisen määrät ja muidenkin turvallisuusaktiviteettien loppuun viemisen taso.
Lataa oppaamme 7 askeleesta kohti turvallista kulttuuria >
Mikä tahansa organisaatio voi kehittyä turvallisuudessaan näitä indikaattoreita määrittämällä ja aktiivisesti seuraamalla. Menettelyjen käyttöönotto saattaa olla käännekohta vahvemman turvallisuuskulttuurin rakentamisessa ja henkilöstön sitoutuneisuuden kehittämisessä.
Näitä toimia ei voi kuitenkaan ”pakkosyöttää” henkilöstölle, vaan johdon, esimiesten ja turvallisuusasiantuntijoiden on annettava aikaa menettelyjen käyttöönotolle ja tavoitteiden omaksumiselle sekä rohkaistava kertomaan, miten eteneminen sujuu.
Mitä sitoutuneempia työntekijöistä tulee, sitä parempia lopputuloksia voimme odottaa.