Blogi | EcoOnline

Polku ISO 45001 -sertifiointiin

Kirjoittanut Pieter Jan Bots | 06. joulukuuta 2023

Kansainvälisen työjärjestön (ILO) mukaan yli 7,600 ihmistä kuolee joka päivä työhön liittyvien tapaturmien ja sairauksien johdosta, yhteensä yli 2.78 miljoonaa joka vuosi.

ISO 45001 -standardi voi olla hämmentävä aihe monelle lukijalle. Siksi nauhoitimme myös webinaarin tästä aiheesta.

 

Päivittäisten vastoinkäymisten inhimilliset seuraukset ovat valtavat. Heikkojen työturvallisuuden ja terveyskäytäntöjen kustannusten arvioidaan olevan 3.94 prosenttia globaalista bruttokansantuotteesta joka vuosi. Tiedättekö työhön liittyvien sairauksien ja onnettomuuksien kustannukset omassa organisaatiossanne?

Sisällysluettelo:

  1. Ota selvää standardista ja ymmärrä se
  2. Kuinka uusi ISO 45001 eroaa OHSAS 18001:sta?
  3. Eräitä uusia tai huomattavasti muokattuja ISO 45001:n kohtia verrattuna OHSAS 18001:een
  4. Pakolliset asiakirjat ja merkinnät ISO 45001:ssa
  5. Polku sertifiointiin

 

Ota selvää standardista ja ymmärrä se

 

Jos haluatte hoitaa terveyttä ja turvallisuutta organisaatiossanne hyvin, tarvitsette lähtökohdaksi systemaattisen rungon. "ISO 45001-standardi, Työterveys- ja työturvallisuusjärjestelmät. Vaatimukset ja niiden soveltamisohjeita" on kansainvälinen ISO-standardi, joka tarjoaa tällaisen rungon.

Se auttaa:

  • kaikentyyppisiä organisaatioita ehkäisemään työhön liittyviä kuolemia loukkaantumisia sekä sairastumisia
  • täyttämään lakisääteiset vaatimukset
  • kehittämään järjestelmällisesti turvallisuussuorituskykyä ja
  • saavuttamaan TTT-tavoitteet


Turvallisuushallinnan riippumaton auditointi ei ole pakollista, mutta se on ainoa tapa saada sertifikaatti, ISO 45001 standardin mukaisesta toiminnasta. Vaihtoehtoisesti on mahdollista tehdä itseilmoitus noudattamisesta, jolloin sertifiointiin liittyvät kustannukset vältetään. Liikekumppanit voivat edellyttää, että palveluntarjoajilla tai alihankkijoilla on ISO 45001:n mukainen TTT-sertifikaatti.

ISO 45001:2018 korvaa British Standards Institutionin OHSAS 18001:n, joka poistetaan käytöstä kolmen vuoden siirtymäajan lopussa 12. maaliskuuta 2021. Organisaatioilla, joilla on OHSAS 18001:n mukainen sertifiointi, on vain vähän aikaa siirtyä ISO 45001:een, vaikka siirtymäaika on pidennetty kuudella kuukaudella COVID-19 haasteiden vuoksi.

Standardi käyttää samaa ylemmän tason rakennetta kuin laadunhallinnan standardi ISO 9001:2015 ja ympäristöstandardi ISO 14001:2015, niin kuin määritelty Liite L:ssa, entinen liite SL:ssa.

Ylemmän tason rakenne alkaa kolmella johdannollisella tietokohdalla, joita seuraa seitsemän suunnittele – tee – tarkista – korjaa (PDCA) ‑sykliin perustuvaa kohtaa:

 

Johdannolliset tiedot:

  • Kohta 1: Soveltamisala
  • Kohta 2: Velvoittavat viittaukset
  • Kohta 3: Termit ja määritelmät

Suunnittele:

  • Kohta 4: Organisaation toimintaympäristö
  • Kohta 5: Johtajuus ja työntekijöiden osallistuminen
  • Kohta 6: Suunnittelu

Tee:

  • Kohta 7: Tukitoiminnot
  • Kohta 8: Toiminta

Tarkista:

  • Kohta 9: Suorituskyvyn arviointi

Korjaa:

  • Kohta 10: Parantaminen

 

PDCA-sykli varmistaa johtamisjärjestelmän jatkuvan kehittymisen paremmaksi.

 

Kuinka uusi ISO 45001 eroaa OHSAS 18001:sta?

 

ISO 45001 keskittyy prosesseihin, koko organisaatioon sekä eri sidosryhmiin ja painottaa sekä riskejä että mahdollisuuksia.

OHSAS 18001 on menettelykeskeinen, se ei ota huomioon organisaation ulkopuolisten toimijoiden intressejä ja käsittelee yksinomaan riskejä.

 

 

Vuorovaikutus ulkopuolisen maailman kanssa

ISO 45001 -standardi sisältää uuden vaatimuksen työturvallisuusjärjestelmälle: organisaation toimintaympäristö (kohta 4) täytyy määrittää. Se tarkoittaa tekijöitä, jotka ovat olennaisia organisaation tarkoituksen kannalta ja joilla on vaikutus TTT-hallintajärjestelmän tuloksiin.

Esimerkkejä tällaisista tekijöistä ovat säädökset, poliittiset ilmiöt ja kilpailuympäristö, ja muutokset tässä ympäristössä, kuten uudet palveluntarjoajat, kumppanit, teknologiat tai muuttuneet resurssit. On määritettävä paitsi työntekijöiden tarpeet ja odotukset, myös muiden asianosaisten (kuten asiakkaiden, osakkeenomistajien, palveluntarjoajien tai ihmisten, joihin organisaation toimet vaikuttavat) vaatimukset.

Tarpeista ja odotuksista saattaa tulevaisuudessa tulla lain vaatimuksia. Yhdessä työhön liittyvien toimintojen, tuotteiden ja palvelujen kanssa tekijät ja vaatimukset määrittävät TTT-hallintajärjestelmän soveltamisalan. Tämä soveltamisala tulee dokumentoida.

Käytännössä ISO 45001 -standardi edellyttää, että organisaatio tarkastelee vuorovaikutustaan ulkopuolisen maailman kanssa ja tulevaisuutta, kun taas OHSAS 18001 keskittyi enemmän omaan organisaatioon, sen omiin toimipaikkoihin sekä niissä oleviin ihmisiin ja sen hetkisiin lakisääteisiin vaatimuksiin.

Työntekijöiden rooli

Siinä missä työturvallisuusjärjestelmä OHSAS 18001 keskittyi käytännössä omiin työntekijöihin, alihankkijoihin ja organisaation työpaikalla käyviin vierailijoihin, ISO 45001 käsittää myös ulkoisten palveluntarjoajien ja alihankkijoiden työntekijät, yksityishenkilöt, vuokratyöntekijät ja muut henkilöt siinä laajuudessa kuin organisaatio osaltaan hallitsee heidän työtään tai työhön liittyviä toimiaan (kohta 3.3). Palkattu henkilöstö, alihankkijat, ja palveluntarjoajat tulee sisällyttää turvallisuudenhallintaan. Ylin johto luetaan myös työntekijöihin.

OHSAS 18001 edellytti vain työntekijöiden informoimista organisaation turvallisuuslinjauksista, lakisääteisistä ja muista turvallisuusvaatimuksista, seuraamuksista ja heidän roolistaan, kun taas ISO 45001 edellyttää johdon ulkopuolisten työntekijöiden kuulemista ja osallistumista. Se vaatii heidän tarpeidensa ja odotustensa huomioon ottamista.

ISO 45001 määrittelee täsmällisesti, milloin kuulemista ja työntekijöiden osallistumista tarvitaan: katso standardin kohta 5.4.

Lue artikkelimme vinkeistä, joilla saadaan henkilöstö sitoutettua työturvallisuuteen >

Mahdollisuudet

OHSAS 18001 kattaa ainoastaan negatiiviset riskit (OHSAS 18001 määrittelee riskit vaarallisen tapahtuman todennäköisyyden ja seurausten yhdistelmiksi), kun taas ISO 45001 määrittelee riskin epävarmuuden seuraukseksi, ja seuraus voi olla sekä positiivinen että negatiivinen.

Tämän vuoksi ISO 45001 esittelee termin työterveyden- ja työturvallisuuden mahdollisuus, olosuhteet, jotka voivat johtaa työterveyden ja työturvallisuuden suorituskyvyn paranemiseen.

Viitekehyksen ulkopuolella

ISO 45001, samoin kuin OHSAS 18001, ei sisällä tuoteturvallisuutta, omaisuusvahinkoja eikä ympäristövaikutuksia työntekijöihin tai muihin asianosaisiin kohdistuvia riskejä laajemmin.

ISO 45001 keskittyy edelleen työhön liittyviin riskeihin ja mahdollisuuksiin.  Katso standardin kohta 1.

 

 

Eräitä uusia tai huomattavasti muokattuja ISO 45001:n kohtia verrattuna OHSAS 18001:een  

 

Kohta 4.1: Organisaation ja sen toimintaympäristön ymmärtäminen

Ensin on tunnistettava kaikki olennaiset sisäiset ja ulkoiset tekijät, jotka vaikuttavat organisaation kykyyn saavuttaa TTT-hallintajärjestelmänsä aiotut tavoitteet. Liitteessä A.4.1 on pitkä lista esimerkkejä.

On olemassa useita menetelmiä näiden tunnistamiseen, kuten SWOT-analyysi tai PESTLE-analyysi - käytettäessä esim. työpajoissa.

 

 

Kohta 4.2: Työntekijöiden ja muiden asianosaisten tarpeet ja odotukset

Organisaation tulee työntekijöiden lisäksi tunnistaa muut asianosaiset tahot, jotka ovat merkityksellisiä organisaation TTT-hallintajärjestelmän kannalta. Asianosaisia ovat henkilöt ja organisaatiot, jotka voivat vaikuttaa päätökseen tai toimintaan tai joihin sellainen voi vaikuttaa tai jotka voivat katsoa tulevansa vaikutetuiksi (kohta 3.2).

Sitten on tunnistettava työntekijöiden ja näiden tahojen tarpeet ja odotukset kuten myös olemassa olevat tai mahdolliset tulevat lakisääteiset vaatimukset koskien noita tarpeita ja odotuksia. Näin saadaan joukko vaatimuksia.

Tiedätkö, kuinka työnantaja hyötyy työturvallisuuden parantamisesta? Lue täältä >

Kohta 4.3: TTT-hallintajärjestelmän soveltamisala

Kolmas vaadittu asia on sellaisten tuotteiden, palveluiden ja työhön liittyvien toimien (toimintojen) dokumentoiminen, jotka voivat vaikuttaa organisaation TTT:n suorituskykyyn.

TTT-hallintajärjestelmän todellinen soveltamisala dokumentoidaan tekijöiden, vaatimusten ja toimintojen pohjalta. Soveltamisalan tulee olla tosiasiallinen ja organisaatiota edustava.

Kohdat 5.1, 5.2 ja 5.3: Johtaminen

Ylimmän hallinnon johtajuutta ja sitoutumista TTT:n hallintaan korostetaan yhä enemmän uudessa ISO 45001 -työturvallisuusjärjestelmässä verrattuna vanhaan OHSAS 18001 -standardiin.

Lista ylimmän hallinnon velvollisuuksista on kohdassa 5.1 ja voidaan tiivistää seuraavasti:

  • Omaksu velvollisuus ja vastuullisuus turvallisen ja terveellisen työpaikakon tarjoamisesta (työhön liittyvien vammojen ja sairauksien ehkäisemisestä).
  • Luo TTT-käytäntö (katso 2) ja siihen liittyvät TTT:n tavoitteet linjassa organisaation strategian ja standardin vaatimusten kanssa.
  • Varmista, että TTT-hallintajärjestelmä saavuttaa tavoitteensa.
  • Edistä jatkuvaa parantamista (PDCA-sykli).
  • Yhdistä TTT-hallintajärjestelmä organisaation liiketoimintaprosesseihin.
  • Varmista, että TTT-hallintajärjestelmän kehittämiseen ja ylläpitoon löytyy päteviä resursseja. Määrää vastuu siitä, että TTT-hallintajärjestelmä noudattaa standardia ja että sen suorituskyvystä raportoidaan ylimmälle johdolle (katso kohta 3).
  • Tue päällikköjä johtajuuden näyttämisessä.
  • Rakenna organisatorinen kulttuuri, joka tukee TTT:n käytäntöjä ja tavoitteita.
  • Suojele työntekijöitä kostotoimilta vaara-, läheltä-piti tilanteista ja vaaroista raportoitaessa.
  • Viesti työntekijöille ja muille asianosaisille toimivan TTT:n hallinnan ja TTT-hallintajärjestelmän vaatimusten noudattamisen tärkeydestä.
  • Varmista työntekijöiden kuulemisen ja osallistamisen prosessien sekä toimivien terveys- ja turvallisuuskomiteoiden (kuten työsuojeluorganisaation)

Ylimmän johdon tulee kyetä osoittamaan dokumentaatiolla näiden velvollisuuksien täyttyminen.

 

 

Kohta 5.4: Työntekijöiden kuuleminen ja osallistuminen



Ylimmän johdon tulee luoda avoimen kommunikaation kulttuuri, ja alempien johtoportaiden tulee tukea tätä. Yhdistelmä johtajuuskoulutusta, olemassa olevia ja uusia prosesseja ja työkaluja sekä osallistumisen esteiden poistamista auttaa organisaation ihmisiä saavuttamaan avoimen ja vakaan turvallisuuskulttuurin, jossa työntekijät voivat ilmaista näkemyksiään vapaasti ja heidän osallistumistaan arvostetaan.

Oikea-aikainen ja helppo pääsy selkeään, ymmärrettävään tietoon TTT-hallintajärjestelmällä on taattava.

Tässä kohdassa annetaan erillinen lista tilanteista, joissa johdon ulkopuolisia täytyy kuulla ja joissa työntekijöiden osallistumista edellytetään. Osallistumista edellytetään asioissa, joista työntekijöillä on erityistä tietoa tai kokemusta tai jotka suoraan vaikuttavat työntekijöihin, kuten vaarojen tunnistaminen, vaaratilanteiden tutkinta, valvontatoimenpiteiden määrittäminen tai työntekijöiden koulutustarpeen määrittäminen.

Hallintajärjestelmän tasolla olevat asiat, kuten asianosaisten tarpeet ja odotukset, TTT-käytännöt, organisatoriset roolit jne. (ks. kohta 5.4) vaativat johtoon kuulumattomien työntekijöiden kuulemista. 

Kohta 6.1: Toimet riskeihin ja mahdollisuuksiin valmistautumiseksi

Riskit ja mahdollisuudet, joihin on valmistauduttava, perustuvat

  • soveltamisalaan (kohta 3),
  • tarpeisiin ja odotuksiin (kohta 2),
  • tekijöihin, jotka vaikuttavat turvallisuuteen (kohta 1),
  • lakisääteisiin ja muihin vaatimuksiin (6.1.3) sekä
  • vaarojen tunnistukseen tai riskien vähentämiseen (6.1.2.3).

Vaarat on tunnistettava (6.1.2.1) ja riskit arvioitava (6.1.2.2). Standardi edellyttää jatkuvan, ennakoivan vaarojen tunnistamisen prosessin ylläpitämistä ja määrittelee, mitkä prosessit tulee huomioida. Samalla se kuitenkin odottaa organisaation varmistavan, että prosessi on kattava, ja jättää organisaation päätettäväksi, mitä menetelmää vaarojen ja mahdollisuuksien tunnistamiseen käytetään.

Yleensä hyvä tapa on toteuttaa se, ryhmäistunnossa (tyypillisesti 2–6 henkeä), johon kuuluu relevanttien alojen työntekijöitä ja johtoa sekä turvallisuuden ammattilainen. Tilaisuudessa käsitellään dokumentoidun vaarojen tunnistusmenetelmän (esim. ohjelmistotyökalut, tarkistuslistat) avulla riskit ja mahdollisuudet, joihin on tarve valmistautua. Tässä vaiheessa avoin mieli on tärkeä.

Riskien arviointi ja laskenta vaatii analyyttistä ajattelua, joka vaatii erilaista otetta kuin avoimen mielen lähestymistapa. Siksi voisikin harkita, että työryhmä suorittaa riskien arvioinnin erillään vaarojen tunnistamisesta.

Riskien arviointi on tehtävä järjestelmällisesti. Sen tulee perustua organisaatiokohtaisiin, ennalta määriteltyihin riskien luokittelumenetelmiin ja kriteereihin (ks. 6.1.2.2). Tyypillisesti käytetään riskimatriisia, jossa näkyvät riskin vakavuus ja todennäköisyys.

Tiedätkö kuinka toteuttaa onnistunut riskien arviointi? Lue vinkit täältä >

On aina parempi vähentää vaaran vakavuutta soveltamalla seuraavia turvallisuusperiaatteita; nämä voivat olla myös TTT:n mahdollisuuksia.

Valitse toimenpiteitä tässä prioriteettijärjestyksessä

  • vaaran poistaminen
  • toiminnan korvaaminen vähemmän vaarallisella toiminnalla, toisin sanoen vähennetään vaaraa:
    • vähennä vaarallisten materiaalien määrää (minimoi),
    • käytä vaarattomampia materiaaleja tai prosesseja (korvaa),
    • käytä vaarattomampia olosuhteita ja pienennä seuraamusten vakavuutta
    • yksinkertaista työprosessia tai materiaalivirtaa (yksinkertaista), ja
    • salli järjestelmän käsitellä häiriöt ilman vahinkoja (virheiden sieto). Esimerkiksi: käytä vahvempia osia, eristä vaarallinen prosessi ja lisää toinen suojarakenne, asenna automaattisia sprinklereitä, räjähdyspaneeleja jne.
  • käytä rakenteellisia keinoja
    • lisää mitta- ja hallintalaitteita (todennäköisyyden pienentäminen)
    • lisää ilmaisimia, hälyttimiä, automaattisia turvajärjestelmiä, jne. (todennäköisyyden pienentäminen)
    • varmista hätätilannevalmius tunnistettujen vaarojen varalta (kuten palojen leviämisen), esimerkiksi saatavilla olevien palotorjuntavälineiden, paloilmaisimien ja ‑hälyttimien, paloveden saatavuuden sekä henkilöstön koulutuksen avulla .
    • käytä sprinkleriä jne. (aktiivinen suojelu, seurauksien rajaaminen)
  • käytä hallinnollisia keinoja
    • menettelyt, tarkistuslistat, koulutus, testaus, huolto ja säännölliset harjoitukset
  • käytä asianmukaista henkilökohtaista suojavarustusta (eristäminen)

Lakisääteisiä vaatimuksia ja muita organisaation vaaroihin soveltuvia vaatimuksia on noudatettava. Harkittavien toimien järjestyksen tulee aina olla: vaaratekijän synty estetään, vaara poistetaan, korvaaminen, rakenteelliset ja hallinnolliset keinot. Henkilökohtainen suojavarustus ei ole ensimmäinen harkittava ratkaisu vaaran hallintaan, vaikka se voi olla ainoa toteuttamiskelpoinen ratkaisu.

On suositeltavaa pitää riskimatriisi mahdollisimman yksinkertaisena, tai täsmentää selkeästi se menetelmä, jolla määritellään riskimatriisin kannalta relevantit vakavuuden ja perustodennäköisyyden vaihteluvälit. Näin vältetään pitkät keskustelut siitä, mihin riskimatriisin laatikkoon tietty riski kuuluu, ja varmistetaan, että riskien arviointien tulos on riippumaton arviointia tekevästä työryhmästä.

Yksinkertainen 3 x 3 -riskimatriisi riittää työhön liittyvien riskien luokitteluun monissa tapauksissa. Työssä esiintyvän vaaran vakavuus riippuu organisaatiosta ja prosesseista.

  1. Vaarat, joilla on mahdollisesti pysyviä tai vakavia seurauksia työntekijöille, voidaan luokitella vakaviksi.
  2. Vaarat, jotka mahdollisesti aiheuttavat huomattavaa haittaa ja työntekijöiden sairaspoissaoloja, luokitellaan tässä matriisissa keskitasolle.
  3. Vaarat, jotka aiheuttavat ohimenevää ja vähäistä haittaa tai lieviä, lääkärinhoitoa tai sairaslomaa edellyttämättömiä vammoja, voidaan luokitella vähäisiksi.

Sen sijaan, että käytettäisiin absoluuttisia todennäköisyyksiä kuten kerran vuodessa, kerran kymmenessä vuodessa jne, voidaan toisella akselilla käyttää kolmea hallintatasoa [1]:

  1. vaara on riittävästi hallinnassa / ongelmia ei ole esiintynyt
  2. hallintaa voi parantaa / ongelmia on esiintynyt
  3. vakavia ongelmia vaaran hallinnassa / ongelmia esiintyy usein

Näin voidaan määrittää, tarvitaanko lisätoimia. Näihin kriteereihin perustuva arviointi on melko yksinkertainen sovellettuna työhön liittyviin vaaroihin käytännössä.

 

 

Tässä riskimatriisissa ehkäisevät toimet ovat tarpeen keskitason, merkittävien ja kestämättömien riskien ruuduissa.

Monimutkaisempia riskimatriiseja (kuten 5 x 5 ­‑matriisi logaritmisilla todennäköisyyksillä) ja riskien arviointimenetelmiä käytetään korkean riskin toimialoilla.

Kohdat 8.1.4, 8.1.4.2 ja 8.1.4.3: Hankinta, urakoitsijat ja ulkoistaminen

ISO 45001 edellyttää prosesseja, jotka hallinnoivat tuotteiden ja palveluiden hankintaa varmistaakseen, että ne ovat organisaation TTT-hallintajärjestelmän mukaisia. Määriteltyjä TTT:n kriteerejä on sovellettava myös valittaessa alihankkijoita. Alihankkijoiden työntekijöiden tulee noudattaa organisaation TTT-hallintajärjestelmän vaatimuksia, ja alihankkijan omaan organisaatioonsa sekä organisaation alihankkijan organisaatioon kohdistuviin toimiin liittyviä vaaroja ja riskejä tulee arvioida ja hallita.

Keinoja ovat:

  • Alihankkijan ISO 45001 -sertifiointitiedot tai
  • Alihankkijan itseilmoitus ISO 45001:n noudattamisestaja / tai
  • Asiakkaan tai kolmannen osapuolen suorittamat alihankkijan TTT:n auditoinnit ja tarkkailu ja
  • Selkeät vaatimukset tarjouspyynnössä ja sopimus TTT:n vaatimuksista mukaan lukien raportointi, säännöt ja turvallisuustapaamiset ja
  • Turvallisuuden koordinointitapaamiset ja dokumentointi ennen töiden aloittamista

 

 

Pakolliset asiakirjat ja merkinnät ISO 45001:ssa

 

Varmista, että seuraavat dokumentit ovat olemassa.

Pakolliset asiakirjat:

  • TTT-hallintajärjestelmän soveltamisala (kohta3)
  • TTT politiikka(kohta2)
  • Organisaation roolit, vastuut ja valtuudet TTT-hallintajärjestelmässä (kohta3)
  • TTT:n prosessit riskeihin ja mahdollisuuksiin valmistautumiseksi (kohta1.1)
  • TTT:n riskien arvioinnin menetelmät ja kriteerit (kohta1.2.2)
  • TTT:n tavoitteet ja suunnitelmat näiden saavuttamiseksi (kohta2.2)
  • Hätätilannevalmius ja toiminta hätätilanteessa (kohta2)

Pakolliset merkinnät:

  • TTT:n riskit ja mahdollisuudet sekä toimet niihin valmistautumiseksi (kohta1.1)
  • Lakisääteiset ja muut vaatimukset (kohta1.3)
  • Näyttö pätevyydestä (kohta2)
  • Näyttö viestinnästä (kohta4.1)
  • Hätätilannevalmiussuunnitelma (kohta2)
  • Seurannan, mittausten, analyysien ja suorituskyvyn arvioinnin tulokset (kohta1.1)
  • Seurantavälineiden huolto, kalibrointi ja toiminnan varmentaminen (kohta1.1)
  • Vaatimustenmukaisuuden arvioinnin tulokset (kohta1.2)
  • Sisäiset auditointiohjelmat (kohta2.2)
  • Sisäisen auditoinnin raportit (kohta2.2)
  • Johdon katselmuksen tulokset (kohta3)
  • Vaaratilanteiden, poikkeamien ja korjaavien toimenpiteiden hallinta (kohta2)
  • Toimenpiteiden tai korjausten tulokset mukaan lukien niiden vaikuttavuus (kohta2)
  • Näyttö jatkuvan parantamisen tuloksista (kohta 3)

 

Polku sertifiointiin

 

Kuinka organisaationi saa ISO 45001 -sertifioinnin?

  1. Ota selvää standardista
  2. Perusta pätevä, innokas ja edustava projektityöryhmä ja sitouta se. Varmista projektityöryhmän koulutus ja sisäiset auditoijat. Ota mukaan linjaorganisaation ja työntekijöiden edustajat.
  3. Suorita kuiluanalyysi olemassa olevasta TTT-hallintajärjestelmästä verrattuna ISO 45001:n vaatimuksiin. Tee tämä asettamalla kaikki olemassa olevan TTT-hallintajärjestelmän elementit rinnakkain ISO 45001 ‑standardin kanssa ja määritä, missä aukot ovat. Vaikka organisaationne ei olisi OHSAS 18001 ‑sertifioitu, kansallinen työterveyden ja ‑suojelun lainsäädäntö edellyttää organisaatioltanne useita samoja asioita.
  4. Päätä projektisuunnitelmasta mukaan lukien siirtymäauditoinnin päivämäärä yhdessä projektitiimin ja sertifiointiedustajasi kanssa
  5. Täytä kuilut. Tyypillisesti ne ovat yllä mainittuja uusia kohtia ISO 45001 ‑standardissa. Määrää vastuulliset toteuttamaan parantamistoimet, dokumentoi prosessi, tiedota ja kouluta organisaatiotanne uusista prosesseista ja seuraa edistymistä. Varmista, että muokatut prosessit otetaan käyttöön.
  6. Suorita sisäinen auditointi ja korjaa mahdolliset poikkeamat ennen siirtymäauditointia
  7. Järjestä siirtymäauditointi ja tule sertifioiduksi
  8. Ylläpidä pienempää työryhmää, joka ylläpitää ja parantaa TTT-hallintajärjestelmää, sisältäen linjaorganisaation edustajia, työntekijöitä ja sisäiset auditoijat.

Tunnetko työturvallisuuslainsäädännön vaatimukset? Lataa kätevä oppaamme >

Hyvään ja tehokkaaseen työturvallisuuden hallintaan ja kehittämiseen 2020-luvulla tarvitaan tueksi digitaalisia prosesseja ja työkaluja. Toimivan ja helppokäyttöisen digitaalisen ratkaisun avulla työntekijät ja alihankkijat voivat vaikuttaa omaan ja työympäristönsä turvallisuuteen ja johto saada riittävät tiedot päätösten tueksi.

EcoOnline EHS ‑ohjelmisto on suunniteltu näihin tarpeisiin. Avullamme otatte sen vaivattomasti käyttöön. Ohjelmisto tukee ISO 45001 ‑järjestelmän rakentamista ja päivittäistä toteuttamista.

Haluatko kuulla lisää? Varaa tapaaminen kanssamme saadaksesi lisätietoa siitä, kuinka voimme auttaa sinua työssäsi turvallisuuden sekä ISO 45001 -standardin kanssa.

 

Kirjalähteet

[1] Laitinen, H., Vuorinen, M. ja Simola, A. 2013. Työturvallisuuden ja -terveyden johtaminen. Tietosanoma Oy. 411 pages. p. 297-298