Ammattipuhdistusaineet loistavat, kun tarvitaan hyviä tuloksia, mutta tuovat työpaikoille myös kemikaaleihin liittyviä vaaroja.
Ammattilaistason puhdistusaineita käytetään Suomessa vuosittain miljoonia litroja eri aloilla pienistä siivousyrityksistä suuren mittaluokan teollisuuslaitoksiin. Ammattipuhdistusaineiden tehokkuus ja räätälöidyt ominaisuudet tulevat siis tarpeeseen, mutta tuovat mukanaan myös kemiallisia riskejä. Monet tuotteista luokitellaan vaarallisiksi ja niiden käyttö edellyttää työpaikoilla sekä vaarojen tuntemusta että riskien hallintaa.
Hyvin suunnitellut ja kulloinkin käsillä olevaan kohteeseen soveltuvat puhdistustoimet ovat osa toiminnan jatkuvuuden ja turvallisuuden varmistamista esimerkiksi elintarvikealalla, terveydenhuollossa ja teollisuuden ylläpito- ja huoltotoimissa, mutta edistävät luonnollisesti yleistä hyvinvointia ja viihtyisyyttä myös siivous- ja kiinteistöpuolella.
Koska puhdistusaineilta vaadittavat ominaisuudet vaihtelevat miedoista yleispuhdistusaineista esimerkiksi voimakkaasti desinfioiviin tai tehokkaasti rasvaa liuottaviin teollisuuspuhdistusaineisiin, myös niiden kemiallinen luonne vaihtelee huomattavasti pH-asteikon ääripäiden vesipohjaisista tiivisteistä jopa puhtaisiin liuottimiin.
Osa kustannustehokkaiden tiivisteiden vaaroista, kuten voimakkaasti happamien ja emäksisten nesteiden syövyttävyys, vähenee laimennettaessa tuotteita käyttövahvuuteen.
Puhdistusaineet sisältävät kuitenkin usein myös esimerkiksi ihoa ja hengitysteitä ärsyttäviä ja herkistäviä sekä jopa kroonisia terveyshaittoja aiheuttavia aineosia, joiden haittoja ei voi täysin poistaa laimentamalla.
Märkätyö, pesu- ja desinfiointiaineet sekä herkistävät säilöntäaineet aiheuttavatkin Suomessa vuosittain useita kymmeniä ammatti-ihotautitapauksia, vaikka kaikki niistä eivät olekaan juuri puhdistusaineiden aiheuttamia.
Kuten kaikilla kemikaaleilla, puhdistusaineiden vaaraominaisuudet eivät yksin määrää niiden aiheuttamien riskien mittavuutta, vaan tuotteiden käyttötavat vaikuttavat voimakkaasti niin terveys-, omaisuus- kuin ympäristöriskien suuruuteen.
Jatkuva työperäinen altistuminen korostaa terveysriskejä, mutta myös esimerkiksi puhdistettavien materiaalien tuhoutumisesta tai desinfiointiaineiden vääränlaisesta annostelusta aiheutuvat omaisuusvahingot ovat mahdollisia.
Esimerkiksi siivoustyön ergonomia, työvälineet ja menetelmät ovat kehittyneet huomattavasti viime vuosikymmeninä ja turvallisuuden huomiointi on edistynyt myös puhdistusaineiden kehityksessä.
Työmenetelmät vaihtelevat edelleen runsaasti lähes täysin automatisoiduista prosesseista käsityöhön, jossa puhdistusaineiden kanssa saatetaan olla kosketuksissa lähes koko työvuoron ajan. Fyysisen kuormituksen lisäksi myös puhdistusaineisiin ja niiden irrottamaan likaan liittyvät riskit tulisikin huomioida kaikkien työtehtävien suunnittelussa.
Lainsäädännön määräämä riskienhallinnan toimenpiteiden tärkeysjärjestys ja vaarallisten kemikaalien korvaamisperiaate koskevat myös siivous- ja puhdistustöitä, ovat ne sitten yrityksen päätoimialaa tai sisäisiä tukitoimintoja. Riskinarvioinnin perusteella vaarallisimmiksi arvioiduille kemikaaleille tulisi siis aktiivisesti etsiä turvallisempia korvaajia vaikkapa yhteistyössä toimittajien kanssa ja riskejä pitäisi vähentää ensisijaisesti teknisillä ratkaisuilla henkilösuojainten sijaan.
Esimerkiksi töissä, joissa muodostuu aerosoleja tai vapautuu haihtuvia yhdisteitä kun puhdistusainetta suihkutetaan suihkepullolla, työntekijöiden altistumista voidaan usein vähentää suojainten lisäksi myös muuttamalla työn suoritustapaa. Puhdistusaine voidaan esimerkiksi suihkuttaa puhdistettavan pinnan ja samalla ilmatilan sijaan suoraan mikrokuitupyyhkeeseen.
Kemikaaliriskien hallinta lähtee siis liikkeelle vaarojen tunnistamisesta, joten kaikille työpaikalla käytettäville puhdistusaineille tulee vaatia toimittajalta käyttöturvallisuustiedotteet tai tiedot vaarattomuudesta. Riskinarvioinnin perusteella työpaikalla voidaan jatkuvasti sekä siirtyä vaarattomampiin tuotteisiin että kehittää yhdessä työntekijöidenkin kanssa haittoja vähentäviä työ- ja suojautumismenetelmiä.
Haluatko kuulla lisää?
Lähteet:
Työterveyslaitos: Ammattitaudit ja ammattitautiepäilyt 2014