Työpaikkatapaturmalla tarkoitetaan tapaturmaa, joka tapahtuu työpaikalla, siihen kuuluvalla alueella tai kahden toimipisteen välisellä matkalla. Sattunut työpaikkatapaturma voi ikävässä tilanteessa aiheuttaa työntekijän poissaolon ja johtaa pitkään sairaslomaan. Kun organisaatio haluaa kartoittaa ja mitata poissaoloihin johtaneiden tapaturmien määrää suhteutettuna tehtyihin työtunteihin, on tapaturmataajuus tähän toimiva mittari.
Tapaturmataajuus on valtakunnallisessa tapaturmatilastoinnissa käytettävä työturvallisuuden mittari. Se on myös yksi käytetyimmistä työturvallisuuden tunnusluvuista yrityksissä Suomessa ja globaalisti. Tapaturmataajuuden avulla on mahdollista seurata tilanteiden kehitystä eri toimialoilla ja eri ammattiryhmissä.
Suomessa tapaturmataajuudessa keskitytään poissaoloa aiheuttaneisiin tapaturmiin, jotka tunnetaan myös lyhenteellä LTI. Lyhenne tulee englannin kielen sanoista lost-time injury. Itse tapaturmataajuudesta puolestaan käytetään lyhennettä LTIF, joka tulee sanoista lost-time injury frequency.
Tapaturmataajuudella tarkoitetaan poissaoloa aiheuttaneiden tapaturmien (LTI) lukumäärän suhdetta miljoonaa tehtyä työtuntia kohden. Joissakin maissa käytetään miljoonan tunnin sijaan 200 000 tuntia.
Laskukaavana tapaturmataajuuden laskeminen näyttää tältä:
LTIF = 1 000 000 työtuntia x (LTI / tehty tuntimäärä)
Tapaturmataajuuden yhteydessä voidaan puhua myös tapaturmasuhteesta tai tapaturmien esiintyvyydestä. Tällöin lasketaan poissaoloa aiheuttaneiden tapaturmien (LTI) lukumäärän suhde tiettyä työntekijämäärää kohden. Työntekijämääränä voidaan käyttää tässä esimerkiksi sataa, tuhatta tai sataatuhatta työntekijää.
LTI-luokittelussa tapaturman sattumispäivää ei lasketa työkyvyttömyyspäiväksi. Jos tapaturma aiheuttaa vähintään seuraavaan vuoroon tai työpäivään jatkuvan poissaolon, voidaan käyttää mm. seuraavia LTI-luokituksia:
Täytyy kuitenkin huomioida, että taajuus- ja esiintyvyysluvut eivät ota huomioon seurausten vakavuutta. Esimerkiksi pysyvät vammat ja kuolemantapaukset muodostavat kaikista työtapaturmista ja ammattitaudeista vain noin yhden prosentin. Vakuutuskorvauksista nämä kuitenkin muodostavat noin 40 prosenttia ja inhimillisistä kärsimyksistä vielä isomman osuuden.
Mitään objektiivista vastausta kysymykseen on vaikea saada. Hyvä tapaturmataajuus on subjektiivinen tulkinta. Käytännössä monelle yritykselle vaikuttaa riittävän, jos päästään alle alan keskiarvon. Harva turvallisuusammattilainen katsoo kuitenkaan tätä hyvällä ja esimerkiksi nolla tapaturmaa -ajattelumalli on paljon isommassa suosiossa ammattilaisten keskuudessa. Alla olevaan taulukkoon on kirjattu vuoden 2022 tapaturmataajuudet toimialoittain Suomessa.
| Kokonaistaajuus 2021 | 26.3 |
| Rakentaminen | 58.5 |
| Hallinto- ja tukipalvelutoiminta | 42.2 |
| Kuljetus ja varastointi | 36.1 |
| Kaivostoiminta ja louhinta | 35.2 |
| Terveys- ja sosiaalipalvelut | 34.0 |
| Majoitus- ja ravitsemustoiminta | 31.5 |
| Vesihuolto, viemäri ja jätevesihuolto | 31.2 |
| Teollisuus | 27.7 |
| Tukku- ja vähittäistavarakauppa | 27.4 |
| Kuntasektori | 25.4 |
| Maa-, metsä- ja kalatalous | 24.2 |
| Kiinteistöalan toiminta | 20.4 |
| Taiteet, viihde ja virkistys | 20.2 |
| Muu palvelutoiminta | 14.7 |
| Julkinen hallinto ja maanpuolustus, pl. kuntasektori | 14.6 |
| Sähkö-, kaasu- ja lämpöhuolto | 10.9 |
| Ammatillinen tieteellinen ja teknologinen toiminta | 9.0 |
| Koulutus | 8.6 |
| Rahoitus- ja vakuutustoiminta | 3.3 |
| Informaatio ja viestintä | 2.8 |
Lähde: Tilastopalvelu Tikku, Tapaturmavakuutuskeskus, 4.9.2023
Tapaturmavakuutuskeskus julkistaa säännöllisesti myös ammattikohtaiset tapaturmataajuudet. Taulukkoon alla on listattu vuoden 2021 ammattitaajuudet.
| Ammatti | Tapaturmataajuus 2021 |
| Sanomalehtien jakajat, lähetit ym. | 160 |
| Rakennustyöntekijät ym. | 103 |
| Avustavat kaivos- ja rakennustyöntekijät | 87 |
| Metalliteollisuuden prosessityöntekijät ja viimeistelijät | 76 |
| Sepät, työkaluntekijät ja koneenasettajat | 76 |
| Rakennusten viimeistelytyöntekijät | 73 |
| Kaivos- ja louhintatyön koneenkäyttäjät | 72 |
| Valimotyöntekijät, hitsaajat, levysepät ym. | 71 |
| Eläintenkasvattajat | 67 |
| Koneasentajat ja -korjaajat | 59 |
| Kumi-, muovi- ja paperituotteiden valmistuksen prosessityöntekijät | 56 |
| Elintarviketeollisuuden prosessityöntekijät | 55 |
| Rahdinkäsittelijät ja varstotyöntekijät ym. | 55 |
| Suojelu ja vartiointityöntekijät | 55 |
| Teollisuustuotteiden kokoonpanijat | 53 |
| Tarjoilutyöntekijät | 50 |
| Sahatavaran sekä paperin ja kartongin valmistuksen prosessityöntekijät | 49 |
| Sähkölaitteiden asentajat ja korjaajat | 48 |
| Maalarit ja rakennuspuhdistajat | 47 |
| Kiinteistöhuollon ja siivoustyön esihenkilöt | 46 |
| Raskaiden moottoriajoneuvojen kuljettajat | 45 |
| Muut prosessityöntekijät | 44 |
| Puutavaran käsittelijät, puusepät ym. | 43 |
| Lastenhoitajat ja koulunkäyntiavustajat | 42 |
| Pelto- ja puutarhaviljeilijät | 37 |
| Lähihoitajat, muut terveydenhuollon työntekijät ja kodinhoitajat | 36 |
| Lihanleikkaajat, leipurit, meijeristit ym. | 35 |
| Tekstiili-, turkis- ja nahkatuoteteollisuuden prosessityöntekijät | 34 |
| Ravintola- ja suurtaloustyöntekijät | 34 |
| Sairaanhoitajat, kätilöt ym. | 33 |
| Elektroniikka- ja tietoliikenneasentajat ja -korjaajat | 31 |
| Muut myyntityöntekijät | 30 |
| Työkoneiden kuljettajat | 30 |
| Muut toimisto- ja asiakaspalvelutyöntekijät | 30 |
| Myyjät ja kauppiaat | 29 |
| Kemianteollisuuden ja valokuvatuotteiden valmistuksen prosessityöntekijät | 29 |
| Koti-, hotelli ja toimistosiivoojat ym. | 28 |
| Urheilijat, urheiluvalmentajat, liikunnanohjaajat ym. | 27 |
| Taiteilijat | 27 |
| Valmistusalan avustavat työntekijät | 26 |
| Peruskoulun alaluokkien opettajat ja lastentarhanopettajat | 26 |
| Henkilö- ja pakettiauton- sekä moottoripyöränkuljettajat | 26 |
| Kuljetuksen ja varastoinnin työntekijät | 23 |
| Työnjohtajat kaivos-, teollisuus- ja rakennustoiminnassa | 20 |
| Lainopilliset asiantuntijat sekä sosiaalialan ja seurakunnan työntekijät | 20 |
| Muut terveydenhuollon asiantuntijat | 16 |
| Biotieteiden asiantuntijat | 16 |
| Taide- ja kulttuurialan asiantuntijat sekä keittiöpäälliköt | 14 |
| Lukion ja peruskoulun yläluokkien opettajat | 14 |
| Yhteiskunta- ja sosiaalialan sekä uskonnollisen elämän erityisasiantuntijat | 13 |
| Julkishallinnon valmistelu- ja valvontavirkamiehet | 12 |
| Prosessivalvonnan asiantuntijat | 12 |
| Muut opetusalan erityisasiantuntijat | 11 |
| Ammatillisen koulutuksen opettajat | 11 |
| Muut asiakaspalvelutyöntekijät | 10 |
| Fysiikan, kemian ja teknisten alojen asiantuntijat | 9 |
| Tekniikan erityisasiantuntijat (pl. sähköteknologia) | 7 |
| Lääkärit | 7 |
| Biotieteiden erityisasiantuntijat | 6 |
| Yrityspalveluiden välittäjät | 5 |
| Yliopisto- ja korkeakouluopettajat | 5 |
| Myynti- ja ostoagentit | 5 |
| Arkkitehdit, suunnittelijat ja maanmittaajat | 4 |
| Hallinnolliset ja erikoistuneet sihteerit | 3 |
Lähde: Tapaturmavakuutuskeskus
Ammattikohtainen tilasto osoittaa itse rakentamistyön olevan vieläkin vaarallisempi kuin toimialatilastosta voisi päätellä. Asia on toisinpäin Hallinto- ja tukipalvelutoimialalla - monet hallinnolliset työtehtävät ovat tapaturmien osalta niitä turvallisimpia. Niissä työsuojeluhaasteet ovat yleensä enemmän henkisellä puolella.
Organisaatiotasolla ammattikohtaisia tilastoja kannattaa hyödyntää tarkastelemalla, mitä ammatteja omassa organisaatiossa on ja panostaa tilastojen perusteella vaarallisimpien työsuojeluun, vaikka tapaturmia ei itselle niissä olisikaan sattunut. On voinut vain käydä toistaiseksi hyvä tuuri.
Tapaturmataajuus on hyvin suosittu ja siksi myös vertailukelpoinen mittari, joka auttaa johtoa ja muita sidosryhmiä hahmottamaan työturvallisuuden tilannetta verrattuna muihin toimipaikkoihin, osastoihin, yrityksiin tai alakohtaiseen keskiarvoon.
Taajuusluvut eivät ota huomioon seurausten vakavuutta. Kuolemantapaukset tai pitkäaikainen työkyvyttömyys on niitä laskettaessa samanarvoinen kolmen päivän työkyvyttömyyden aiheuttaneen tapauksen kanssa.
Tapaturmataajuus on sitä huonompi mittari, mitä pienemmästä työpaikasta on kyse. Pienemmissä työpaikoissa sattumalla voi olla liian iso vaikutus taajuuteen. Kun työtunteja on vähän, hyppii myös tapaturmataajuus rajusti, kertomatta mitään todellisesta muutoksesta turvallisuustasossa. Alla esimerkki:
100 hengen työpaikalla yksi tapaturma antaa taajuudeksi noin kuusi, ja kolme tapaturmaa noin 19. Tuleeko jostain ei-toivotusta tapahtumasta (kuten henkilön kaatumisesta) poissaoloon johtuva tapaturma vai ei, riippuu monesta tekijästä. Sama pätee isompienkin yritysten eri yksiköiden vertailuun.
Tapaturmataajuus mittaa poissaoloihin johtuneiden työtapaturmien määrää. Siksi taajuuslukua saadaan aidosti alennettua vain tekemällä työpaikasta turvallisemman koko henkilöstölle.
Organisaation turvallisuustason kehittäminen vaatii pitkäjänteistä ja sinnikästä työtä koko linjaorganisaatiolta yritysjohdosta alkaen. Aiheesta on kirjoitettu paljon EcoOnlinen maksuttomissa artikkeleissa ja oppaissa. Pähkinänkuoressa organisaation turvallisuustasoa voidaan nostaa lisäämällä nämä menettelyt työarkeen:
Työturvallisuuden johtaminen on usein haasteellinen tehtävä. Nykyään valtaosa organisaatioista hyödyntävät pilvipohjaista työturvallisuusohjelmistoa, johon keskitetään kaikki työturvallisuuteen liittyvä data, asiakirjat ja menettelyt. Ohjelmisto automatisoi suuren osan työstä ja mahdollistaa järjestelmällisen ja tehokkaan lähestymistavan turvallisuuteen. Katso lyhyt esittelyvideo ohjelmistostamme EcoOnline EHS, ja tutustu sen antamiin mahdollisuuksiin työturvallisuuden saralla:
Lähteet:
Laitinen, H.; Vuorinen, M.; ja Simola, A. 2013. Työturvallisuuden ja -terveyden johtaminen. Tietosanoma Oy.