Työturvallisuuden mittaaminen on monelle epäselvä ja turhan vaikea prosessi. Suomessa kehitetyn TR-mittarin avulla saadaan parempaa ja selkeämpää infoa työmaan työturvallisuudesta, helpommin. Tästä artikkelista opit kaiken tarvittavan TR-mittareista.
Talonrakennusalalla on Suomessa yleisesti käytössä työympäristön turvallisuustasoa mittaava TR-mittari. TR-mittarilla on tutkitusti selvä yhteys työmaan tapaturmariskiin, työn laatuun ja jopa taloudelliseen tulokseen.
TR-mittari on 1990-luvun alussa kehitetty talonrakennustyömaiden työturvallisuuden havaintomenetelmä. Ajan mittaan se on myös yleistynyt hallinnon tarkastajien ja alan yritysten käyttöön.
Havainnot tehdään kunnossa/ei-kunnossa tai kunnossa/korjattavaa periaatteella. Lomakkeen maksimipituus on haluttu pitää yhtenä A4-sivuna, joten havainnoitavaksi on otettu vain työturvallisuuden kannalta tärkeimmiksi tiedetyt asiat. Havainnot tehdään yhdestä alueesta tai työpisteestä kerrallaan.
Kun havaintoja tehdään riittävän paljon (riittävän useasta työpisteestä), voidaan laskea luotettavasti koko työpaikan indeksi. Indeksin laskennassa käytetään ns. tukkimiehen kirjanpitoa.
TR-mittarissa keskitytään kuuteen keskeiseen tapaturmiin vaikuttavaan asiaan:
TR-mittauksen toteutuksesta vastaa työmaan vastaava mestari, mutta yleensä kierrokselle otetaan mukaan työntekijöitä, jolloin havainnointi toimii myös sitouttavana ja koulutuksellisena työkaluna.
Mitä tehdään TR-mittauksen jälkeen?
Mittauskierroksen jälkeen on tärkeää ryhtyä mahdollisimman nopeasti korjaaviin toimenpiteisiin, osin turvallisuustason nostamiseksi ja riskien poistamiseksi mutta myös tapana osoittaa koko henkilökunnalle, että tehdyt havainnot oikeasti johtavat aitoihin parannuksiin. Näin TR-mittauksistakin tulee osa laajempaa turvallisuustyötä, joka askel askeleelta lisää työturvallisuutta ja henkilöstön suhtautumista siihen.
TR-mittaus on perinteistä ”rasti ruutuun” -menetelmää informatiivisempi ja osoittaa myös muutokset herkemmin, jolloin myös turvallisuutta kehittävät toimenpiteet löytyvät helpommin.
Esimerkiksi:
Kun 8 kymmenestä henkilöstä käyttää asianmukaisia henkilönsuojamia ja turvallisia työtapoja, saadaan tukkimiehen kirjanpidolla osaindeksiksi 80%. Rasti ruutuun -menetelmässä tulos olisi 0, riippumatta siitä, puuttuuko suojain yhdeltä vai kymmeneltä työntekijältä.
Havaintokierroksen tulos on turvallisuusindeksi, joka ilmaisee kunnossa-havaintojen prosenttiosuuden kaikista havainnoista:
Luotettavan tuloksen takaamiseksi on eri havainnoijien saatava samasta kohteesta sama tulos. Hyväksyttävä virhemarginaali on enintään ±5 prosenttiyksikköä (henkilöiden kouluttamisen jälkeen.)
TR-mittarin luotettavuudesta ja pätevyydestä on monta tutkimusta, esimerkiksi Uudellamaalla vuosina 1993-1997, jonka tutkimustulos oli varsin positiivinen:
TR-mittarin turvallisuusindeksillä on merkittävä yhteys työmaan tapaturmataajuuteen (tapaturmataajuus = työtapaturmien määrä miljoonaa tehtyä työtuntia kohti.)
TR-mittari on otettu käyttöön myös johtamisen välineenä, ja käyttö on myös laajentunut ulkomaille, esimerkiksi Brittein saarille, Tanskaan ja Islantiin.
TR-mittari on yleisesti käytössä työmaiden lakisääteisen viikoittaisen työsuojelutarkastuksen menetelmänä, mutta myös turvallisten työtapojen muutoshankkeissa sekä mittarina turvallisuuskilpailuissa.
On hyvin suositeltavaa asettaa TR-mittauksille tavoite ja seurata toteutumista myös työmaakokouksissa. Tulostaulu asetetaan näkyvälle paikalle, jotta koko henkilöstö voi seurata indeksin kehitystä. Tämä tapa on osoittanut tehokkaaksi työpaikan turvallisuustason kehittäjäksi.
Myös TR-mittauksia voidaan tehdä EcoOnline EHS -ohjelmiston avulla. Tavanomaisesta PDF-lomakkeesta poiketen työturvallisuusohjelmistossa tehtyjen TR-mittausten jatkojalostus, vertailu ja raportointi sujuu helpommin ja tehokkaammin.
Katso esittelyvideo EcoOnline EHS -ohjelmistosta:
Lähteet:
EcoOnlinen asiantuntijahaastattelut
Laitinen H., Vuorinen M., Simola, A (2021) Työturvallisuuden ja -terveyden johtaminen. Tietosanoma.
Laitinen H, Päivärinta K (2010) A new-generation safety contest in the construction industry – A long-term evaluation of a real-life intervention. Safety Science 48(5) 680-686
Laitinen H, Marjamäki M, Päivärinta K (1999) The validity of the TR safety observation method on building construction. Accident Analysis and Prevention 31 463-472.
Laitinen H., Ruohomäki, I (1996) The effects of feedback and goal setting on safety performance at two construction sites. Safety Science 24(1) 61-73