Turvallisuushavainnot ovat olennainen osa vahvaa työturvallisuuskulttuuria. Usein työntekijöillä on kuitenkin hatara käsitys turvallisuushavaintojen hyödyistä. Ja monen mielestä on myös haastavaa kannustaa kollegoita ja alaisia raportoimaan tapauksista, jotka ”eivät kuitenkaan johtaneet mihinkään”. On kuitenkin erittäin tärkeää, että nekin raportoidaan… vai onko?
Sisällysluettelo
- Mikä on turvallisuushavainto?
- Mitä tarkoitetaan positiivisella turvallisuushavainnolla?
- Miksi tehdään turvallisuushavaintoja?
- Tarvitseeko minun tehdä turvallisuushavaintoja?
- Mikä on läheltä piti -tilanne?
- Miksi kaikki läheltä piti -tilanteet pitää dokumentoida?
- Miten vältät työtapaturmia ja vaaratilanteita?
Mikä on turvallisuushavainto?
Turvallisuushavainnoilla pyritään viime kädessä vähentämään tapaturmia ja vaaratilanteita kaikenkokoisissa organisaatioissa.
Turvallisuushavainnoilla on mahdollista löytää työympäristön, työvälineiden ja työmenetelmien vaaroja, ja ne voidaan poistaa ennen kuin mitään vakavampaa - kuten tapaturmaa tai tulipaloa ehtii sattua. Samalla työntekijät tottuvat tarkkailemaan työskentelyolosuhteita ja välttämään vaarat, jolloin heidän turvallisuustietoisuutensa kehittyy.
Tällä on merkittävämpi vaikutus kuin yksittäisten puutteiden poistamisella.
Mitä tarkoitetaan positiivisella turvallisuushavainnolla?
Jotta turvallisuustyötä ei nähtäisi vain negatiivisten asioiden raportoimiseksi, kannattaa nostaa esiin myös hyviä tekoja ja toteutettuja turvallisuutta lisääviä ratkaisuja.
Positiivinen turvallisuushavainto on siis havainto, jossa tuodaan esille normaalin turvallisuustason tai sääntöjen edellyttämän käyttäytymisen ylittävä tapaus. Muutama esimerkki:
- Työntekijä, joka säännöllisesti ja huolellisesti siivoaa jälkensä työmaalla. Ennaltaehkäisemällä epäsiivon työpisteen synnyn työntekijä pitää paikat muillekin turvallisena ja viihtyisänä.
- Työpiste, jossa työvälineitä käytetään ja tarkastetaan turvallisesti ja säännöllisesti.
- Työntekijöiden itse kehittämä työasentoa parantava ergonomiaratkaisu.
Positiivisilla turvallisuushavainnoilla luodaan miellyttävämpi kuva turvallisuushavainnoista ja kannustetaan työntekijöitä sitoutumaan työturvallisuuteen.
Miksi tehdä turvallisuushavaintoja?
90 vuotta vanhan Heinrichin kolmion mukaan mikä tahansa lievistä tapaturmista tai vaaratilanteista voi toistuessaan johtaa kuolemaan tai vakavaan vammaan. Siksi tehdään turvallisuushavaintoja myös läheltä piti -tilanteista ja virheistä, jotka eivät sillä kerralla johtaneetkaan tapaturmaan tai edes vaaratilanteeseen.
Samasta syystä torjuntatoimenpiteitä ei kannata suunnata pelkästään kolmion ylempien osien tapahtumiin vaan myös vaaratilanteisiin ja ei-turvallisiin olosuhteisiin, joissa ei vielä ole tapaturmia tai vahinkoja sattunut. Erityisesti kannattaa kiinnittää huomiota vaaroihin tai virheisiin, joissa olisi sopivissa olosuhteissa tai huonommalla tuurilla mahdollisuus ("potentiaalia") vakaviin seurauksiin.
Noudattaakseen Suomen lakia, turvallisuushavaintoja on myös tehtävä. Työturvallisuuslaissa (19 § 2002) työntekijöitä velvoitetaan ilmoittamaan ja ammattitaitonsa ja mahdollisuuksiensa mukaan myös poistamaan ilmeistä vaaraa aiheuttavat viat ja puutteellisuudet.
Vaikka vika tai puutteellisuus olisi jo korjattu tai poistettu, ilmoitus on silti tehtävä.
Tutkimuksen mukaan ilmoitettujen vaaratilanteiden potentiaalinen vakavuus on keskimäärin sattuneita tapaturmia suurempi, joten niistä saadaan arvokkaampaa tietoa pahimpien riskien poistamiseksi.
Nykyään havaintojen rekisteröimiseen ei kulu paljon aikaa ja havaintoja voidaan raportoida jopa omilla älypuhelimilla. Mitään painavia vastalauseita havaintojen ilmoittamiseen ei enää ole.
Tarvitseeko minun tehdä turvallisuushavaintoja?
Turvallisuushavaintojen tekeminen on jokaisen työntekijän vastuulla eikä ilmoittaminen koskaan tunne hierarkiaa. Kannattaa myös pitää mielessä, että työturvallisuuteen panostaminen kannattaa aina, vaikka niin ei kaikille työntekijöille tuntuisikaan.
Tärkeintä turvallisuustyössä on aina riskien ja työtapaturmien minimointi.
Tämä on vain mahdollista, kun organisaation työntekijät (ja vierailijat, konsultit, ym.) kantavat oman vastuunsa turvallisuushavaintojen tekemisestä.
Havaintojen laatu vaikuttaa myös turvallisuuskulttuuriin.
Ei esimerkiksi kannata pyytää tiettyä henkilöä osastolla huolehtimaan turvallisuushavainnoinnista, jolloin kaikki osastolta lähetettävä tieto riskitekijöistä tulisi vain rajatulta fyysiseltä alueelta ja tietystä näkökulmasta.
Ei myöskään ole kenenkään hyödyksi, jos ainoastaan tietyt henkilöt ilmoittavat jatkuvasti turvallisuushavainnoista nostaakseen osaston ilmoittamislukuja, koska ilmoittamisen yksi tarkoitus on saada kohotettua kaikkien turvallisuustietoisuutta.
Mikä on läheltä piti -tilanne?
Läheltä piti -tilanteella tarkoitetaan sellaista vaaratilannetta, josta ei aiheutunut vammaa eikä terveyden heikentymistä, mutta jossa oli siihen edellytykset. Toisissa olosuhteissa tai huonommalla tuurilla läheltä piti -tilanne olisi voinut johtaa vakavaan onnettomuuteen tai kuolemaan.
Jokaista lievää henkilövahinkoa kohden tapahtuu useampia vaara- ja läheltä piti -tilannetta. Vaikka henkilövahinkoa näissä ei tapahtuisikaan, on materiaalivahingot yleisiä.
Miksi kaikki läheltä piti -tilanteet tulisi ilmoittaa?
Vaaratilanneraportointi on lakisääteinen velvoite, mutta joskus ei tämäkään motivoi työntekijöitä taikka organisaatioita ottamaan turvallisuusasioita vakavasti seurantaan. Yleisesti ottaen ihmisillä on liian korkea ilmoituskynnys ja sattuneesta raportoidaan vasta, kun kyseessä on vakava tapaturma. Toisin sanoin raportoidaan siinä vaiheessa, kun tapaturman syntyä ei voi enää estää. Läheltä piti -tilanteista ja jopa lievistä tapaturmista ei ilmoiteta, vaikka juuri niistä ilmoittamalla päästään seuraavalle turvallisuustasolle.
Vaaranarvioinnissa työnantajan on otettava huomioon sattuneet vaaratilanteet ja tapaturmat. Saapuneista ilmoituksista työnantajan on myös annettava palautetta ilmoittajalle.
Työntekijällä on ilmoitusvelvollisuus vaaroista.
Koska jokainen läheltä piti -tilanne voisi huonommalla tuurilla johtaa vakavaan onnettomuuteen tai jopa kuolemaan, myös näistä tilanteista ilmoittaminen ja niiden käsittely on ensiarvoisen tärkeää.
Usein työssä on muutenkin paljon itse toimintaan liittyvää havainnoitavaa, joihin on keskityttävä tehtävän suorittamiseksi. Nämä asiat kilpailevat kuitenkin vaarahavaintojen kanssa ja voivat johtaa siihen, että vaaraa koskeva havainto jää joko tekemättä tai se tehdään virheellisesti.
Mahdolliset jatkotoimenpiteet eivät korjaa ongelmaa yhtä tehokkaasti, jos toimenpiteeseen johtaneet raportoinnit eivät vastanneet todellisuutta. Toimenpiteistä vastaava henkilö tai taho saa myös paremman kuvan ongelmasta, jos siitä on saatu useampi ilmoitus. Työkalujen ja prosessien digitalisoinnin myötä ilmoittaminen on onneksi jouhevampaa kuin koskaan ennen.
Käsittelemällä jokaisen sattuneen vaaratilanteen vähennät ennakoivasti tulevia vaaratilanteita ja tapaturmia (sekä lieviä että vakavia). Ennakoivan työturvallisuustyön tavoite on aina poistattaa vaaroja ja korjata puutteellisuuksia. Hyvin usein siihen päästään, kun ongelmasta on vastaanotettu turvallisuushavainto.
Työilmapiiri kehittyy myös myönteisempään suuntaan, kun kaikista tilanteista ilmoittaminen normalisoidaan.
Työntekijät pääsevät konkreettisin tavoin vaikuttamaan omiin työoloihin, lisäten viihtyvyyttä ja tunnetta, että omilla teoilla on merkitystä. Mitä enemmän ilmoitetaan ja havainnoidaan, sitä enemmän myös hiljaista tietoa (tieto, joka ei muutoin kantaudu organisaatiossa eteenpäin) kertyy.
Yleisesti ottaen turvallisuushavaintoja aletaan tekemään ensin vakavimmista tapauksista aloittaen. Ajan myötä – ja turvallisuuskulttuurin kehittyessä – lievemmistäkin tapauksista ilmoitetaan.
Mitä enemmän turvallisuushavaintoja, sitä vähemmän tapaturmia.
Läheltä piti -tilanne (ja siitä ilmoittaminen) voi kuitenkin tuntua noloilta henkilöstä, jolle se tapahtuu. Siksi on erittäin suositeltavaa, että turvallisuushavainnon vastaanottaja aina kiittää kaikista ilmoituksista ja tiedottaa ilmoittajille saadun ilmoituksen tärkeydestä. Kun pelko ja stigma saadaan minimoitua ilmoittamisesta, työntekijöiden halukkuus raporoida poikkeamista ja vaaratilanteista kasvaa.
Miten vältät työtapaturmia ja vaaratilanteita?
Tutkimusten mukaan yksi parhaista tavoista vähentää tapaturmia ja vaaratilanteita on aktivoida organisaation työntekijöitä ilmoittamaan mahdollisista vaaratilanteista ja luomalla vahva turvallisuuskulttuuri, jossa jokainen ottaa vastuuta turvallisesta työympäristöstä ja turvallisista työtavoista. Ilman turvallisuushavaintoja korjaaviin toimenpiteisiin on erittäin vaikea ryhtyä ja ilman toimenpiteitä riskejä ei minimoida. Pahimmassa tapauksessa samat tapaturmat toistuvat säännöllisin välein.
On muistettava, että vaaratilanteiden näkeminen ja ennakointi on taitolaji. Mikäli ei ole tottunut etsimään mahdollisia vaaroja, niitä on myös vaikeampi huomata. Aktivoimalla ja sitouttamalla työntekijöitä työturvallisuuteen mahdolliset vaaratilanteet opitaan havaitsemaan useammin ja nopeammin.
Aktiivisella ilmoittamisella turvallisuusriskeistä saadaan myös tietoon vakavampia puutteita kuin pelkällä tapaturmatutkinnalla.
Lue myös, kuinka työnantaja hyötyy työturvallisuuden parantamisesta >
