Lähes jokainen yritys tunnistaa tarpeen mitata ja vähentää hiilijalanjälkeään. Vaikka lainsäädäntö ei koske kaikkia yrityksiä, kasvava yritys saattaa tulevaisuudessa joutua raportoimaan muun muassa hiilijalanjäljestään, kun tietyt kriteerit täyttyvät. Lainsäädäntövaatimusten lisäksi raportointivelvolliset asiakasyritykset tulevat vaatimaan toimittajiltaan kestävyyteen liittyviä tietoja omaa raportointiaan varten. Käytännössä tämä tarkoittaa, että yritysten on hyvä hallita hiilijalanjäljen perusteet ja siihen liittyvät prosessit, olipa raportointitilanne mikä tahansa. Lue tämä artikkeli saadaksesi kattavan ymmärryksen yrityksen hiilijalanjäljestä.
Hiilijalanjälki on mittari, joka kuvaa tietyn toiminnan aiheuttamia kasvihuonekaasupäästöjä. Sitä voidaan mitata niin yksityishenkilön, prosessin kuin yrityksenkin näkökulmasta. Tässä artikkelissa tarkastelemme hiilijalanjälkeä yrityksen näkökulmasta. Vaikka kasvihuonekaasuja on useita, tehokkaan ja selkeän mittauksen helpottamiseksi käytetään yhtä lukua: CO₂e (hiilidioksidiekvivalentti). Tässä kaikkien kasvihuonekaasujen päästöt muunnetaan vastaamaan sitä, kuinka paljon ne ovat suhteessa hiilidioksidipäästöihin. Muuntamisessa käytetään kaasun lämmityspotentiaalia kuvaavaa GWP-kerrointa (Global Warming Potential). Kattavan selvityksen tästä prosessista löytää yllä linkitetystä artikkelista.
Yrityksen hiilijalanjäljen laskenta on monivaiheisempi kuin yksityishenkilön. Uudet lakivelvoitteet, kuten Euroopan unionin kestävyysraportointidirektiivi (CSRD), ja uudet raportointikehykset, kuten ESRS-standardit, lisäävät lakisääteisiä vaiheita yrityksen kestävän kehitykseen liittyvään raportointiin. ESRS-standardien päästöraportointia koskevissa osioissa päästöt luokitellaan Scope 1–3 -luokkiin. Scope 1, 2 ja 3 -luokat perustuvat GHG-protokollan suosituksiin.
On tärkeää muistaa, että yritysvastuullisuus ei ole enää valinnainen asia. CSRD:n myötä monen suomalaisen yritysten pitää raportoida omasta hiilijalanjäljestään, ja nämä raportit tulevat olemaan julkisia. Yrityksen hiilijalanjälki voi siis toimia erinomaisena kilpailuetuna, mutta hiilijalanjäljen suuruus saattaa myös aiheuttaa ongelmia ja jopa johtaa menetettyihin asiakkuuksiin.
Hiilijalanjäljen merkitys korostuu yrityksissä, joilla on suurempia asiakkaita, jotka tarvitsevat Scope 3 -luokan tietoja omaa CSRD-raportointiaan varten. Toisin sanoen, vaikka laki ei välttämättä velvoittaisi yritystä raportoimaan CSRD:n mukaisesti, monet yrityksen asiakkaista tulevat vaatimaan siihen liittyviä tietoja. On hyvä muistaa, että Scope 3 -päästöt ovat aina Scope 1 -päästöjä muualla arvoketjussa.
Mittaaminen ja raportointi ovat hyvä alku, mutta tärkeintä on, että ne johtavat konkreettisiin toimiin. CSRD-raportointi itsessään ei vaadi yrityksiltä muutoksia vastuullisuustyöhön – yritysten on ainoastaan raportoitava nykyisistä toimista, tavoitteista ja suunnitelmista.
Hiilijalanjälkeä voidaan pienentää monin tavoin, ja parhaat ratkaisut ovat usein toimiala- ja yrityskohtaisia. Tässä on viisi käytännön esimerkkiä siitä, miten yritykset ja organisaatiot voivat vähentää hiilijalanjälkeään:
Yksi helpoimmista tavoista vähentää yrityksen hiilijalanjälkeä on siirtyä mahdollisimman paljon uusiutuvaan energiaan, kuten aurinko-, tuuli-, vesi- tai biovoimaan. Yritys voi tehdä tämän solmimalla sopimuksia vihreän sähkön tarjoajien kanssa tai investoimalla omiin uusiutuvan energian ratkaisuihin, kuten asentamalla aurinkopaneeleita toimipaikalle
Monissa organisaatioissa huomataan päästöraportoinnin aikana, että suurimmat päästöt syntyvät muualla arvoketjussa. Esimerkiksi EcoOnlinen vuoden 2023 vastuullisuusraportissa todetaan, että suurimmat päästönsä olivat Scope 3 -kategorian 'ostetut tuotteet ja palvelut' -alaluokassa. Valitsemalla toimittajia ja alihankkijoita, jotka vähentävät omaa hiilijalanjälkeään, myös raportoivan yrityksen kokonaispäästöt pienenevät. Mikäli toimittajaa tai alihankkijaa ei halua vaihtaa, voidaan myös luoda ohjelmia (esimerkiksi Applen Supplier Clean Energy -ohjelma), joiden avulla autetaan arvoketjussa olevia yrityksiä vähentämään päästöjään.
Lisäämällä etätyömahdollisuuksia vähennetään Scope 3 "liikematkustus"- ja "työmatkat" -alaluokkiin liittyviä päästöjä. Mikäli työntekijät käyttävät organisaation omistamia ajoneuvoja työmatkoihin, voidaan myös vähentää Scope 1 -päästöjä korvaamalla ajoneuvot ympäristöystävällisemmillä vaihtoehdoilla.
Työmatkapäästöjä voidaan vähentää myös edistämällä julkisen liikenteen käyttöä, esimerkiksi tarjoamalla työntekijöille matkakorttietuja. Lisäksi pyöräilyn tukeminen, muun muassa pyöräparkkien ja suihkutilojen tarjoamisella, voi kannustaa henkilöstöä siirtymään ympäristöystävällisiin liikkumisvaihtoehtoihin. Nämä toimenpiteet auttavat vähentämään Scope 3 -päästöjä 'työmatkat' -alaluokassa
Jätehuollon optimointi vähentää päästöjä, jotka syntyvät jätteiden käsittelylaitoksissa, kuten kaatopaikoilla, polttolaitoksissa ja kierrätyskeskuksissa. Keinot jätteiden vähentämiseen vaihtelevat liiketoiminnan luonteen mukaan. Fyysisten tuotteiden valmistajat voivat hyödyntää elinkaariarviointia tunnistaakseen ja vähentääkseen tuotannon päästöjä, kun taas digitaalisiin ja konsultoiviin palveluihin keskittyvät yritykset voivat keskittyä ohjaamaan henkilöstöään kierrättämään oikein.
Ensimmäinen askel yrityksen hiilijalanjäljen vähentämisessä on usein energianlähteen vaihtaminen. Erityisesti yrityksille, jotka omistavat suuria tehtaita, varastoja, kiinteistöjä, rakennuksia tai toimistotiloja, energiankulutuksen auditointi voi tarjota tarkkaa tietoa esimerkiksi lämmöneristyksen laadusta. Energiatehokkaampiin laitteisiin siirtyminen voi lisäksi merkittävästi vähentää sähkönkulutusta.
Yrityksen hiilijalanjäljen vähentäminen on monivaiheinen prosessi, joka alkaa mittaamisella. Ilman tarkkaa dataa jäädään arvailujen varaan, mikä voi johtaa siihen, että keskitytään vääriin asioihin, joiden päästövähennykset eivät lopulta tuota merkittäviä tuloksia.
Moni voisi kuvitella, että EcoOnlinen kaltaisessa globaalissa organisaatiossa Scope 3:n liikematkustus-luokka olisi merkittävin päästökategoria. Vuoden 2023 päästöraporttimme osoittaa kuitenkin, että vaikka Scope 3 -päästöt muodostavat noin 90 % kokonaispäästöistä, vain 19 % Scope 3 -päästöistä liittyy liikematkustukseen. Selkeästi suurimman osan muodostavat 'ostetut tavarat ja palvelut'.
Tämän perusteella voidaan todeta, että EcoOnlinen kohdalla päästövähennystoimien tulisi keskittyä ostettuihin tavaroihin ja palveluihin. Tulokset voivat kuitenkin vaihdella merkittävästi organisaatiosta riippuen, siksi onkin tärkeää kerätä tarkkaa dataa kaikista Scope-luokista päätöksentekoa tukemaan.
EcoOnlinen työkalulla vastuullisuusraportointiin saadaan selkeyttä organisaation päästöihin. Ohjelmistolla on jo 10 vuoden tausta, ja se on osoittautunut monen vastuullisuusammattilaisen suosikkityökaluksi erilaisten raporttien, kuten CSRD:n ja CDP:n, laadinnassa.
Katso esittelyvideo ratkaisusta: